Yrittäjien eläkeuudistukseen on tulossa sekä hyviä että huonoja ominaisuuksia, pohtii Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tuoreessa blogikirjoituksessaan.
Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina, että hallitus olisi päässyt alustavaan sopimukseen YEL-uudistuksesta. Lopullinen sinetti uudistukselle on tarkoitus antaa alkavan viikon kehysriihessä.
Uutta mallia on kutsuttu valinnanvapausmalliksi. Käytännössä yrittäjä saisi siis itse valita, perustaako hän eläkemaksunsa todellisiin tuloihin vai arvioituun työtuloon.
Pentikäiseltä ruusuja saavat myös pienituloisten maksuhelpotukset sekä se, että osingot eivät olisi tulevaisuudessa eläkemaksun perusteena. YEL:n alarajaa ei myöskään laskettu.
Mallissa on kuitenkin Pentikäisestä myös huonoja puolia.
– Valitettavasti valinnanvapaus jää rajalliseksi, koska malli sisältää rajoittimia työtulon valitseville yrittäjille. Työtulon pitää olla HS:n mukaan vähintään 50 prosenttia todellisista tuloista, Pentikäinen harmittelee.
– Säästösyistä tehty linjaus voi johtaa siihen, että työtulon valitseva yrittäjä joutuu maksamaan ylisuurta eläkemaksua suhteessa työtuloonsa.
Myös monimutkaisuus saa osakseen kritiikkiä. Keski- ja isotuloisille yrittäjille lienee lisäksi luvassa maksukorotuksia.
Pentikäinen myöntää hallituksen olleen mahdottoman rastin edessä uudistaessaan YEL-järjestelmää tilanteessa, jossa taloudellinen liikkumavara oli mitätön. Lopputuloksen suhteen paljon tulee riippumaan siitä, miten eläkeyhtiöt lopulta lakia soveltavat.
Toimitusjohtaja arvelee, että tulevaisuudessa on tarkasteltava myös muuta eläkejärjestelmää.
– On päivänselvää, että velkajarru-Suomessa myös eläkejärjestelmää pitää tarkastella. Edessä on mitä todennäköisimmin jonkinlaisia eläkeleikkauksia, esimerkiksi indeksien tarkastelua, Pentikäinen linjaa.