Kokoomuksella on ollut tapana heittää sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen tukaliin paikkoihin. Ympäristöministerinä hän suututti vihreät. Opetusministerinä Grahn-Laasonen joutui tilille vaalilupauksesta, ettei koulutuksesta leikata.
Nyt hänen hyppysissään on yrittäjien eläkeuudistus. Hankkeesta on tullut kiistakapula. Grahn-Laasonen torppasi selvitysmiehen raportin, ja kansanedustaja Pia Kauman johtama kokoomuskansanedustajien ryhmä panee ministerille vastaan.
Grahn-Laasonen on kertonut hallituksen valmistelevan esitystä, jolla alennettaisiin aloittavien ja pienituloisten yrittäjien eläkemaksuja. Yrittäjä saisi päättää, lasketaanko eläkemaksut todellisten tulojen vai laskennallisen yel-työtulon mukaan.
Esityksessä on ainakin kaksi kysymysmerkkiä. Uudistus lisäisi valtion osuutta yrittäjäeläkkeiden rahoituksessa, ja yrittäjät saattaisivat alivakuuttaa itsensä.
Tänä vuonna veronmaksajien varoja siirretään yrittäjäeläkkeisiin noin 600 miljoonaa euroa. Rengit rahoittavat oman pakollisen työeläketurvansa lisäksi epäsuorasti myös isäntiensä eläkekassoja.
Yrittäjät luovat työpaikkoja. ”Yrittäjyyden edellytyksiä ei voi heikentää kasvattamalla eläkemaksuja”, Grahn-Laasonen sanoi Helsingin Sanomissa.
Pia Kauman ryhmän mielestä uudistuksen kustannuksia ei saa panna muiden maksettavaksi. Rahat on löydettävä järjestelmän sisältä. Se tarkoittaisi keski- ja suurituloisten yrittäjien eläkemaksujen korottamista.
Kaumalaisten linjaus perustuu julkisen talouden kehysmenettelyn periaatteeseen. Uudistuksiin on etsittävä varat säästämällä vastaava summa toiselta saman pääluokan momentilta.
Vaatimus aloittavien yrittäjien eläkemaksujen alentamisesta vilahtelee toistuvasti porvaripuolueiden kannanotoissa. Toisessa vaakakupissa ovat palkansaajat ja oikeudenmukaisuus.
Suomalaiset maksavat suhteellisen mielellään veroja. Veronmaksumoraali on korkea. Kuinka paljon siihen vaikuttaa se, jos joidenkin ryhmien rasitus on muita pienempi. Palkansaajat saattavat suuttua, jos yrittäjät mielletään oman eläkejärjestelmänsä vapaamatkustajiksi.
Yrittäjien eläkemaksut eivät perustu heidän todellisiin ansioihinsa. Järjestelmää on yritetty uudistaa. Työ on vaikuttanut yhtä hankalalta kuin yritystukien leikkaaminen. Paljon puhetta, vähän villoja.
Yrittäjien alhaisempia eläkemaksuja on perusteltu sillä, että yrittämisen pitää olla kannattavaa. Alivakuuttaminen voi kuitenkin johtaa ojasta allikkoon.
Yrittäjä pärjää tuloillaan. Pää voi tulla vetävän käteen myöhemmin, kun työuran aikana karttunut eläke ei riitä elämiseen.
Kiista on herkkä jokaiselle porvaripuolueelle. Kokoomus, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue esiintyvät innokkaasti yrittäjien ystävinä.
Keskusta ja Rkp ovat nyt olleet vaiti. Kokoomuksella on valmisteluvastuu. Rkp on hallituksessa, ja keskusta odottaa oppositiossa valmiina arvostelemaan hallituksen esitystä.
Kokoomus ja keskusta hakevat kannatusta kaikista väestöryhmistä ja ovat joskus kuin harakka tervatulla katolla. Teki niin tai näin, nokka tai pyrstö on jumissa.
Yrittäjien lisäksi viljelijöiden eläkemaksut eivät määräydy todellisen ansiotulon mukaan. Maatalouden eläkemaksut lasketaan Myel-tulosta. Järjestelmässä on samankaltaisia ongelmia kuin yrittäjillä.
Vaaleihin on reilu vuosi aikaa. Grahn-Laasosen tehtävä on jälleen vaikea. Yrittäjien eläkejärjestelmän korjausta jarruttaa valtion tiukka talous ja palkansaajien eli äänestäjien pelko.
