Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikille koronavirukseen sairastuneille ei välttämättä muodostu ollenkaan vasta-aineita.
Suurimmalle osalle kehittyy virusta vastaan sitoutuvia ja neutraloivia vasta-aineita 1–3 viikkoa oireiden alkamisen jälkeen. Niiden määrät ovat yleensä suurempia potilaille, joiden taudinkuva on ollut keskimääräistä vakavampi.
Alabaman yliopistossa seurattiin 72 henkilöä, joiden tartunta oli vahvistettu PCR-testillä. Heistä suurimmalla osalla eli 48 henkilöllä infektio arvioitiin keskivaikeaksi. Verinäytteet otettiin, kun potilas oli ollut yli kolmea viikkoa täysin oireeton.
Vain 46 henkilöllä havaittiin piikkiproteiinia vastaan muodostuneita IgG- tai IgA-vasta-aineita. Ryhmästä 26 henkilöltä eli 36 prosentilta ei löytynyt minkäänlaisia vasta-aineita, eli heidät luokiteltiin seronegatiivisiksi.
Vähäisempi vasta-aineiden muodostuminen oli yhteydessä nuorempaan ikään ja lievempiin oireisiin. Tutkijoiden mukaan vähäiset ylähengitysteiden virusmäärät eivät ilmeisesti riitä systeemisen vasta-ainereaktion synnyttämiseen.
Monet tutkijat ovat jo aiemmin selvittäneet muiden kuin vasta-aineiden merkitystä koronavirusinfektioiden torjumisessa. Nuorten immuunijärjestelmä on muita aktiivisempi, joten keho pystyy useissa tapauksissa kukistamaan viruksen ”ensimmäisen puolustuslinjan” T-solujen avulla.
Esimerkiksi vuosi sitten tehdyssä ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että verenluovuttajilta 30 prosentilta löytyi T-soluihin pohjautuvaa immuniteettia koronaa vastaan. Varsinaisia vasta-aineita löytyi noin 15 prosentilta.
Koronatartunta ei läheskään aina johda vasta-aineiden muodostumiseen. Näin voi käydä varsinkin oireettomilla – ei yllätys, koska vasta-aineiden muodostuminen edellyttää immuunivastetta, ja sen yleensä huomaa.
Kiitos vinkistä @CatcatMariaa!https://t.co/ouzLT9dqRE#koronafi
— Mikael Niku (@MikaelNiku) August 31, 2021