Ukrainan kaukoiskut Venäjän selustaan ovat olleet selvästi laajempia ja tuhoisampia kuin yleisesti on oletettu, arvioidaan Economist-lehden data-analyysissa. Iskut rasittavat Venäjän taloutta ja sotateollisuutta yhä kovemmalla tahdilla.
Ukraina on ollut yli kolmen vuoden ajan sodassa puolustuskannalla. Viime aikojen syvät iskut Venäjän alueelle ja rintamalla saavutetut aluevaltaukset voivat lehden mukaan kuitenkin kertoa muutoksesta sodan dynamiikassa.
Näyttävät räjähdykset ja tulipalot tuovat sodan lähemmäs tavallisia venäläisiä kaukana rintamalinjoista. Ne osoittavat, ettei Venäjä ole haavoittumaton. Kuvista ei kuitenkaan näe, kuinka suurta vahinkoa iskut todella aiheuttavat.
Economist kertoo analysoineensa 1 289 Ukrainan iskua, jotka perustuivat ACLED-konfliktiseurantajärjestön tietoihin. Mukaan laskettiin kohteet, jotka sijaitsivat vähintään sadan kilometrin päässä Ukrainan rajoilta.
Vuosina 2022–2024 tällaisia iskuja oli 335. Vuonna 2025 Ukraina teki niitä jo 658, eli lähes kaksi kertaa enemmän yhden vuoden aikana kuin kolmena edeltävänä vuotena yhteensä. Tämän vuoden tahdilla Ukraina on matkalla yli 800 syvään iskuun.
Tuhoja ympäri Venäjää
Iskujen maantieteellinen laajuus on kasvanut yhtä rajusti. Avoimista lähteistä koottiin tiedot 6 351 venäläisestä strategisesta kohteesta, jotka sijaitsevat vähintään sadan kilometrin päässä rajasta. Viime vuonna 2 377 näistä kohteista oli viiden kilometrin säteellä ACLEDin kirjaamasta ukrainalaisiskusta. Vuonna 2022 vastaava luku oli vain 32.
Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi. Ukrainan iskukampanja on laajentunut niin nopeasti, että kaikkien osumien seuraaminen on vaikeaa myös tarkkailujärjestöille.
Merkkejä hyökkäyksistä voidaan etsiä strategisten kohteiden lähellä havaituista tulipaloista. Mallissa käytettiin Nasan FIRMS-satelliittijärjestelmän havaintoja korkeista lämpötiloista sekä Australian Monash IP Observatoryn keräämää dataa lähialueiden internet-yhteyksien häiriöistä.
Mallin mukaan vuonna 2025 iskuja oli noin kolme kertaa enemmän kuin ACLEDin kirjauksissa. Suurin ero syntyi toistuvista iskuista samoihin kohteisiin. Jos kukin kohde laskettiin vain kerran, malli löysi 44 prosenttia enemmän iskuja kuin ACLED.
Economistin mukaan tämä sopii Ukrainan uuteen toimintatapaan. Sen sijaan että Ukraina iskisi kohteeseen kerran, se moukaroi samoja kriittisiä laitoksia uudelleen. Tämä vaikeuttaa korjauksia ja sitoo rahaa, jota Venäjä tarvitsisi sotaan ja siviilitalouteen.
Leikkaus öljyntuotantoon
Iskut eivät ole aina onnistuneita. Suurin osa niistä tehdään drooneilla, joissa on suhteellisen pieni räjähdekuorma. Venäjä on myös oppinut siirtämään ja piilottamaan esimerkiksi ammusvarastojaan paremmin.
Öljysatamia, varastoja ja jalostamoja ei kuitenkaan voi kätkeä samalla tavalla. Juuri niissä Ukraina on kääntänyt pienemmän tulivoiman edukseen.
Venäjän öljynjalostamojen tuotanto oli tänä keväänä 15 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin korkeista hinnoista huolimatta. Kreml on rajoittanut bensiinin ja lentopolttoaineen vientiä välttääkseen pulaa ja hillitäkseen hintoja.
Rystad Energy -datafirmaan kuuluva Janiv Shah arvioi, että jos iskut häiritsevät jalostamojen toimintaa yhä, Venäjä voi joutua leikkaamaan öljyntuotantoaan myöhemmin tänä vuonna. Syynä olisi se, ettei maa kykene jalostamaan tai myymään kaikkea tuottamaansa raakaöljyä.
Vaikutus näkyy myös vientituloissa. Suomessa toimivan energia- ja ilmastotutkimuskeskus CREA:n arvion mukaan Venäjän fossiilisten polttoaineiden vientitulot olivat tammi–huhtikuussa 4,6 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin.
Economistin oma malli arvioi pudotuksen vielä suuremmaksi. Lehden mukaan Venäjä on kesäkuusta 2025 lähtien ansainnut fossiilisista polttoaineista vähemmän kuin Brent-raakaöljyn hinnan perusteella normaalisti voisi odottaa. Kesä–joulukuussa 2025 vajaus oli 18 miljardia dollaria eli 12 prosenttia. Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana vajaus oli jo 34 prosenttia.
Nopeammat, suuremmat ja tarkemmat aseet voivat lisätä Ukrainan iskujen tehoa ja kantamaa. Yksi niistä on Flamingo-risteilyohjus, jonka kantamaksi on kerrottu 3 000 kilometriä.