Kreml saattaa valmistella hyökkäyssodan pysäyttämistä Ukrainassa, amerikkalaisen Jamestown Foundationin arviossa todetaan.
Tästä löytyvässä Venäjä-asiantuntija Ksenia Kirillovan Eurasia Daily Monitor -analyysissä huomautetaan, että Kremliä lähellä olevista lähteistä on kuultu viime vuoden lopulta lähtien puheenvuoroja, joissa kuvataan sodan lähestyvän väistämätöntä loppuaan resurssien ehtyessä. Samalla on alettu pohjustaa tarinaa Moskovan voitosta ja myönnetty Venäjän sisäisiä ongelmia.
Esimerkiksi Venäjän presidentinhallintoa mediatietojen mukaan lähellä olevalla suositulla Nezygar-kanavalla Telegramissa kerrottiin joulukuussa, kuinka ”venäläisen yhteiskunnan enemmistö tulee näkemään SVO:n (erikoissotilasoperaatio, Kremlin virallinen nimitys sodalle) Venäjän voittona” ja että ”tyytymättömät patriootit” joutuvat marginaaliin. Kanavalla jopa väitettiin, että sisäpolitiikasta Kremlissä vastaavia on ohjeistettu jo valmistelemaan hyökkäyssodan päättymistä ja sen lopputuloksen esittämistä positiivisessa valossa kansalle. Yhteiskunnan sanottiin hyväksyvän voitoksi, mitä ikinä sille esitetäänkään.
Myös Venäjän talouden kurjistuminen, elinkustannusten nousu ja etenkin maaseudun väestön kyllästyminen koviin tappioihin ovat olleet esillä.
Jamestown Foundationin artikkelissa listataan muita merkkejä, joiden sanotaan tukevan sitä, että Kremlissä koetaan tarvetta lopettaa aktiivisen hyökkäyssodan vaihe Ukrainassa.
– Venäjän armeijalla ei ole tarpeeksi joukkoja vallata uusia kaupunkeja Ukrainassa. On myös epäiltävä vahvasti, onko Venäjällä riittävästi resursseja jatkaa sotaa nykyisellä intensiteetillä, mikäli se pitkittyy, Kirillova kirjoittaa.
Arviossa viitataan esimerkkinä julkisuudessa oleviin tietoihin, joiden mukaan Venäjällä varastoissa olevien taistelupanssarivaunujen määrä on puolittunut sodan alusta.
– Suhteellisen hyväkuntoisia vaunuja oli viime vuoden loppuun mennessä enää enintään 500. Muiden palauttaminen taistelukuntoon olisi paljon [näitä] monimutkaisempaa ja veisi paljon kauemmin. Tutkijat arvioivat, että kunnostukseen ja korjaukseen sopivat tankit on kulutettu tämän vuoden loppuun mennessä.
Myös sopimussotilaiksi lähtevien määrien on kerrottu olevan laskussa, vaikka värväyspalkkiot ovat nousseet paikoin tähtitieteellisiksi.
Uuteen viralliseen liikekannallepanoon Kreml on ollut haluton, vaikka puolustusministeriöstä onkin sitä julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan toistuvasti vaatinutkin.
Venäjän kireälle vedetyn sotatalouden on taas arvioitu kehittyneen suoranaiseksi tikittäväksi aikapommiksi.
”Sisäiset viholliset”
Ksenia Kirillovan mukaan Venäjän kansallismieliset radikaalit suhtautuvat edelleen jyrkän kielteisesti sodan lopettamiseen. Näissä piireissä vaaditaan sodan jatkamista ehdottomaan voittoon asti. Mahdolliset rauhanneuvottelut nähdään suoranaisena ansana, joka riistäisi Venäjältä mahdollisuuden saavuttaa sodan tavoitteet.
Kansallismielisiä vaikuttajia on pidetty toisinaan ryhmänä, jota Kremlin on kuunneltava ainakin jossain määrin. Analyysin mukaan viime aikoinakin kuulluissa rajuissa puheenvuoroissa rauhaa vastaan ei kuitenkaan ole kyse siitä, että Moskova olisi menettänyt otteensa radikaaleihin vaan pikemminkin siitä, ettei heitä ole vielä ohjeistettu ylhäältä muuttamaan linjaa.
Kirillovan mukaan sodasta suoraan hyötyvät oligarkit saattavatkin muodostaa kansallismielisiä piirejä suuremman ongelman Kremlille. Tässä eliitissä siirtyminen pois sotataloudesta merkitsisi tappioita.
Jotkut asiantuntijat ovat taas arvioineet, että osasta oligarkkeja voisi tulla sodan loputtua diktaattori Vladimir Putinin seuraava kohde. Ajatuksena olisi yhdistää kansaa saarnaamalla ”vaurauden uudelleen jakamista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta”.
Esimerkiksi Meduza kertoi tässä jutussa, kuinka sodan loppu nähdään Venäjän presidentinhallinnossa mahdollisena kriisinä.
– Tällä hetkellä on selvää, minkä ympärillä kaikki pyörii. SVO lähenee loppuaan, mutta mitä seuraavaksi? Meidän pitäisi sitten pystyä kertomaan ihmisille, mitä huomenna tapahtuu – miksi nyt on niin vaikeaa ja milloin tilanne helpottaa – mutta kukaan ei tiedä vastauksia, presidentinhallintoa lähellä olevista lähteistä kerrottiin tammikuussa.
Ksenia Kirillova viittaa tästä löytyvään itsenäisen venäläisen iStoriesin artikkeliin. Siinä kerrotaan Kremlin perusajatuksena olevan Venäjän rikkaimpien kimppuun iskeminen.
– Mikäli rauhanneuvotteluita seuraa talouskriisi, on Venäjänä hallinnon etsittävä ulkoisen vihollisen puuttuessa uusia ”sisäisiä vihollisia” ja lisättävä sortoa, Kirillova summaa.
Asiantuntijan mukaan sitäkään ei voida sulkea pois, että Putin alkaa etsiä myös jälleen uutta ulkoista vihollista kääntääkseen kansan katseen pois Venäjän omista ongelmista.
