Pienituloisilla maahanmuuttajataustaisilla on suurin riski sairastua koronavirukseen, ilmenee tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouden tulojen yhteyttä riskiin saada koronatartunta sekä vakava koronatauti tartunnan jälkeen. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen asuntokunnat, joihin kuului alle 65-vuotiaita henkilöitä.
Matalien tulojen yhteys koronatartunnan riskiin havaittiin ainoastaan maahanmuuttajataustaisella väestöllä, ja yhteys oli sitä vahvempi mitä suuremmasta asuntokunnasta oli kyse.
– Tulosta voi pitää yllättävänä siinä mielessä, että aikaisemman tutkimuksen perusteella matala sosioekonominen asema on yleinen riskitekijä koronatartunnalle. Nyt yhteyttä ei havaittu lainkaan kantaväestössä, Helsingin yliopiston tutkija Sanni Saarinen kertoo tiedotteessa.
Matalat tulot ja maahanmuuttotausta vaikuttavat muodostavan erityisen haavoittuvan yhdistelmän koronatartuntojen kannalta. Tässä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään, mistä tämä johtuu. Aikaisemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa esiin on nostettu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen väestön haavoittuva työmarkkina-asema sekä työskentely ammateissa, joissa kontaktien välttäminen on vaikeaa.
– Myös suuria perheitä on arveltu yhdeksi taustatekijäksi, mutta meidän tulostemme perusteella ne eivät juuri selitä pienituloisten maahanmuuttajataustaisten suurempaa tartuntariskiä, kommentoi Helsingin yliopiston tutkija Heta Moustgaard.
Verrattain korkea koronatestikattavuus loppuvuonna 2020 mahdollisti myös vakavan taudin riskitekijöiden tutkimisen tartunnan saaneilla. Matalatuloisilla havaittiin suurempi riski vakavaan tautiin, mikä selittyi pitkälti matalatuloisten taustasairauksilla, heikommalla ammatti- ja työmarkkina-asemalla sekä maahanmuuttotaustalla.
Tiedot koronatartunnoista saatiin tartuntatautirekisteristä ja vakavaksi taudinkuvaksi katsottiin vähintään kolmen päivän sairaalajakso koronadiagnoosilla. Tutkimusjakso kattoi pandemian toisen aallon, heinäkuusta 2020 helmikuuhun 2021.
