Vuosien varrella tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että monet eri tekijät vaikuttavat rokotteiden aiheuttamaan immuunivasteeseen.
Koronavirus- tai influenssarokotteen teho voi yllättäen riippua muun muassa mielentilasta ja suoliston bakteerikannasta.
Washington Post -lehti viittaa erääseen brittitutkimukseen, jossa myönteisen mielentilan havaittiin olevan yhteydessä suurempaan määrään vasta-aineita. Ruokavalio, liikunta ja sosiaalinen aktiivisuus vaikuttavat siihen, kuinka hyvän suojan patogeeniltä henkilö saa.
Vasta-aineet eivät kerro kaikkea suojan vahvuudesta, sillä esimerkiksi immuunijärjestelmän T-solut suojaavat kehoa tunkeutujilta. Iowan osavaltioyliopiston tutkija Marian Kohut huomauttaa, että vasta-aineiden määrä kertoo joka tapauksessa karkeasti immuniteetista.
Rokotteiden on havaittu luovan hyvin vaihtelevan immuunivasteen eri henkilöille. Yleensä vaste on heikompi ikääntyneillä, minkä vuoksi vanhemmille ikäryhmille on annettu enemmän tehosteannoksia esimerkiksi koronavirusta vastaan.
Geenit vaikuttavat vahvasti asiaan. Kaksoistutkimusten perusteella esimerkiksi vesirokkorokotteen vasteesta 90 prosenttia on selitettävillä perintötekijöillä. Joidenkin tautien kohdalla geenit selittävät kuitenkin vain noin 40 prosenttia vasta-aineiden määrästä.
Stressi, masennus ja liian vähäinen unenmäärä vaikuttavat erittäin haitallisesti immuunijärjestelmän toimintaan. Erään tutkimuksen perusteella vähän nukkuneiden kehot muodostivat vain puolet vasta-aineista verrattuna henkilöihin, jotka olivat saaneet riittävästi unta.
