Työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk kirjoittaa Lääkärilehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että työterveyshuollon sairaanhoidon lakkauttaminen ainoastaan sirpaloittaisi terveydenhuollon kokonaisuutta.
Schugk kirjoittaa asiasta, sillä työterveyden asema on noussut puheeksi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL:n julkaistua maaliskuun alussa selvityksen lakisääteisen työterveyshuollon rinnalla järjestettävän sairaanhoidon ongelmista.
Ylilääkärin mukaan väitteet työterveyshuollon ongelmista eivät ole tuulesta temmattuja, mutta eivät myöskään yksiselitteisen totta. Syiden ja seurauksien suhteista voi myös kiistellä.
– Onko työterveyshuollon sairaanhoito lähtenyt kasvamaan siksi, ettei julkinen perusterveydenhuolto kyennyt palvelemaan työssäkäyviä riittävän hyvin? Vai onko perusterveydenhuolto kurjistunut siksi, että työnantajat päättivät alkaa käyttää rahojaan rinnakkaisen avoterveydenhuollon järjestelmän pystyttämiseen, hän kysyy.
Hän kirjoittaa, että työterveyshuollossa toteutui vuonna 2020 noin 3,4 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä, joista noin 2,4 miljoonaa lääkärillä. Työterveyshuollon kustannukset olivat kokonaisuudessaan 880 miljoonaa euroa, josta sairaanhoitoon kului noin 445 miljoonaa euroa. Korvauksia sairaanhoidosta maksettiin 124 miljoonaa euroa.
– Tämän summan voisi ehkä jollakin hallinnollisella tempulla kuvitella siirtävänsä hyvinvointialueiden rahoitukseen, mutta työnantajien suoraan maksamaa osuutta ei mitenkään, ylilääkäri toteaa.
– Vaikka kaikki käynnit eivät siirtyisi perusterveydenhuoltoon, niitä ei saataisi rahoitettua siirtyvällä rahasummalla, vaan perusterveydenhuollon lisärahoitustarve kasvaisi entisestään, Schugk toteaa.
Todennäköiseksi Schugk näkee sen, että työnantajat alkaisivat järjestää vastaavia palveluita sairauskuluvakuutuksien kautta tai perustamalla sairauskassoja työntekijöiden kautta.
– Näitä palveluja tuottamaan jäisi mm. merkittävä osa siitä noin 1 600 henkilötyövuoden lääkärityövoimasta, joka nykyään työterveyshuollon sairaanhoidon tuottaa, muusta henkilöstöstä puhumattakaan. Terveydenhuollon kokonaisuus ei tiivistyisi, vaan päinvastoin sirpaloituisi entistä kirjavammaksi, hän kirjoittaa.
– Työterveyshuollon sairaanhoidossa on puutteensa, eikä suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä tuota terveyttä niin hyvin kuin se parhaimmillaan voisi. Ongelmia ei kuitenkaan ratkaista ajamalla ensin työterveyshuollon sairaanhoitoa alas, vaan uudistamalla perusterveydenhuollon tekemisen puitteet niin, että tarjolla on mahdollisuus tehdä mielekästä ja vaikuttavaa työtä asiallisissa puitteissa.
Työterveyshuollossa toteutui vuonna 2020 noin 3,4 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä. Vaikka kaikki käynnit eivät siirtyisi perusterveydenhuoltoon, niitä ei saataisi rahoitettua siirtyvällä rahasummalla. Työterveyshuollon vaihtoehtona on, että työnantajat https://t.co/y2pfwJaGlE…
— Lasse Lehtonen (@lasleh) March 26, 2023
