Yli puolet suomalaisista kokee, että byrokratian vähentäminen lisäisi heidän luottamustaan julkishallintoon, selviää uudesta Eurobarometrin kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista pitää byrokratian vähentämistä parhaana keinona lisätä luottamusta julkishallintoon. Luku on sama kuin koko Euroopan keskiarvo, joka oli myös 52 prosenttia.
Huomattavaa on, että suomalaiset pitivät byrokratian vähentämistä tärkeämpänä kuin naapurimaiden vastaajat. Virossa byrokratian vähentämistä toivoi 46 prosenttia vastaajista, Tanskassa 40 prosenttia ja Ruotsissa vain 39 prosenttia.
Kyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme heidän mielestään parasta keinoa luottamuksen lisäämiseen. Byrokratian vähentämisen lisäksi 49 prosenttia suomalaisista toivoi päätösten ja rahankäytön läpinäkyvyyden lisäämistä ja 34 prosenttia kansalaisten ja julkishallinnon välisen vuorovaikutuksen virtaviivaistamista. Sen sijaan parempaa reagointikykyä kriiseihin tai rehellisyyden lisäämistä julkishallinnossa piti varteenotettavina vaihtoehtoina vain 15 ja 13 prosenttia suomalaisista.
Suomalaisten suhtautuminen julkishallintoon ei kyselyn perusteella vaikuta positiiviselta. 43 prosenttia suomalaisista piti julkishallintoa monimutkaisena ja raskaana, jonka lisäksi 40 prosenttia suomalaisista koki, että julkishallinto on hidas palvelujen tuottamisessa.
Erityisen paljon suomalaiset kokivat muutostarvetta terveydenhuollossa, jonka rakenteiden uudistamista piti prioriteettina 54 prosenttia vastaajista. Tärkeinä uudistamiskohteina pidettiin myös koulutusjärjestelmää 47 prosentilla sekä sosiaalihuollon palveluita 38 prosentilla.
Tutkimuksessa selvisi, että suomalaiset pitävät julkishallinnon roolia elämässään huomattavasti tärkeämpänä kuin eurooppalaiset keskimäärin. Suomalaisista vastaajista 49 prosenttia koki, että julkishallintoa määrittää eniten sen merkittävä rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kaikista eurooppalaisista tätä mieltä oli vain 26 prosenttia vastaajista. Suomen luku oli EU-maiden korkein.
Kyselyyn vastasi yhteensä 25 631 ihmistä, joista 1009 oli suomalaisia. Aineisto kerättiin huhtikuun 2023 aikana.
