SAS Instituten teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista on havainnut viimeisen vuoden aikana enemmän petoksia ja petosyrityksiä verkossa kuin aiemmin.
Verkkohuijauksissa on myös onnistuttu, sillä kansainväliseen kuluttajatutkimukseen vastanneista 70 prosenttia raportoi, että on joutunut petoksen uhriksi kerran ja 40 prosenttia vähintään kahdesti viimeisen vuoden aikana.
Yleisimmät petostyypit ovat pankki- tai henkilötietojen kalasteluyritykset. Huijarit käyttävät yhteydenottoon useimmiten tekstiviestiä tai sähköpostia. Valtaosa vastaajista kertoo kuitenkin olevansa petosten uhkasta tietoisempi kuin aiemmin.
– Suomalaisista kuluttajista yli puolet sanoo, että vaihtaisi palveluntarjoajaa joutuessaan petoksen kohteeksi jonkun yrityksen asiakkaana. Vaihtohalua on myös siinä tapauksessa, jos asiakas kokee, että kilpaileva palveluntarjoaja tarjoaa paremman suojan petoksia vastaan, SAS Instituten maajohtaja Pasi Helenius kertoo tiedotteessa.
– Petosten taloudellinen vaikutus yrityksille on ilmeinen. Samalla organisaatiot saattavat nopeastikin menettää kuluttajien luottamuksen, mikäli suoja petoksia vastaan on heikko tai toinen palveluntarjoaja kykenee tarjoamaan paremman suojan. Luottamuksen luominen tai palauttaminen brändiin voi olla vaikeaa ja kestää kauan petossarjan jälkeen, SAS Instituten talousrikosanalytiikan globaali johtaja Stephanie Ora lisää.
Kuluttajat toivovat biometristen tunnisteiden hyödyntämistä
Vankka petostentorjunta on kyselyn tulosten pohjalta kuluttajille erittäin tärkeää. Kuluttajista 89 prosenttia sanoo, että yritysten pitäisi tehdä nykyistä enemmän ehkäistäkseen petoksia.
Useimmat kuluttajat ovat valmiita tinkimään myös asioinnin mukavuudesta, jos vastineeksi tarjotaan turvallisempi asiakaskokemus.
Kolme neljästä kansainväliseen kyselyyn vastanneesta kuluttajasta ilmoittaa suostuvansa siihen, että maksutapahtumiin lisätään viiveitä tai tarkastustoimenpiteitä petosten torjunnan parantamiseksi. Jopa 80 prosenttia toivoo, että yritykset hyödyntävät biometrisiä tunnisteita, kuten sormenjälkiä, kasvo- tai äänitunnistusta maksutapahtumien varmentamisessa.
– Asiakaskokemusta ei mitata nykyään enää vain tehokkuudella, vaan sen on taattava myös kuluttajalle korkea tietoturva, Ora muistuttaa.
– Generatiivisen tekoälyn nopea kehitys on kaksiteräinen miekka petosten torjunnan kannalta, sillä se on myös lisännyt huijausten uskottavuutta. Organisaatioiden tulisikin aktiivisesti hyödyntää tekoälyn ominaisuuksia pysyäkseen rikollisten edellä ja varmistaakseen turvallisen asiakaskokemuksen, Ora toteaa.
SAS Instituten Faces of Fraud -kyselytutkimus toteutettiin 16 eri maassa ja siihen vastasi 13 500 ihmistä. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja Suomessa siihen osallistui tuhat 18-80-vuotiasta vastaajaa eri puolilta maata. Otos valittiin vastaamaan kansallista ikä-, sukupuoli- ja asuinaluejakaumaa. Tutkimuksen toteuttajana toimi Syno International.