Yli neljännes työehtosopimusta noudattavista työnantajayrityksistä on tehnyt vähintään yhden paikallisen sopimuksen viimeisen vuoden aikana. Asia selviää Suomen Yrittäjien (SY) teettämästä kyselystä.
– Tulokset kertovat, että tällä vaalikaudella tehdyt paikallisen sopimisen lainsäädäntömuutokset ovat olleet tarpeen, SY:n johtaja Atte Rytkönen-Sandberg toteaa tiedotteessa.
Vuonna 2025 voimaan astunut lainsäädäntö poisti paikallisen sopimisen kiellot. Aiemmin kiellot estivät järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä sopimasta työehtosopimuksen sallimista joustoista paikallisesti.
– Paikallisen sopimisen kulttuurin rakentuminen vie vuosia. Tällä hetkellä sopiminen on liiaksi riippuvaista työehtosopimuksista. Jos työehtosopimuksiin ei saada riittävästi liikkumatilaa, yritykset ovat kädettömiä, vaikka tarve paikalliselle sopimiselle olisi suuri, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Paikallisia sopimuksia on tehty erityisen paljon kaupan ja rakentamisen aloilla. Teollisuudessa koetaan useimmin, että sopimukselle olisi tarve, mutta niitä ei ole syntynyt.
TES:n mahdollistamia joustoja on hyödynnetty ainakin jonkin verran 42 prosentissa TES:siä noudattavista yrityksistä. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavista yrityksistä kolme prosenttia kertoo hyödyntäneensä joustoja laajasti ja 37 prosenttia vähintään jonkin verran.
Pk-yritykset, joissa noudatetaan työehtosopimusta, eivät ole kovin tyytyväisiä nykyisiin mahdollisuuksiin: 38 prosenttia pitää joustoja riittävinä, 32 prosenttia ei. Tyytymättömyys korostuu teollisuudessa ja rakentamisessa.
– Yritykset kokevat, että työehtosopimuksissa ei ole riittävästi liikkumatilaa. Tämä näkyy tuloksissa selvästi. Tuloksista näkyy myös se, että monet työehtosopimukset ovat tulkinnanvaraisia, eivätkä mahdolliset joustomahdollisuudet käy niistä riittävän selkeästi ilmi, Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
Yrittäjägallupin toteutti Verian 2.–9. helmikuuta. Siihen vastasi 1 185 pk-yrityksen edustajaa, joista vähintään kahden hengen yrityksiä oli 649 kappaletta.
Suomen Yrittäjien mukaan paikallisen sopimisen vaikutukset ovat yritysten näkökulmasta pääosin myönteisiä. Yli puolet vastaajista kertoo, että lainsäädäntömuutokset itsessään eivät ole vaikuttaneet merkittävästi yrityksen toimintaan.
– Uudistuksia pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella siten, että yrityksillä on mahdollisuus sopia laajemmin myös työehtosopimuksista poiketen. Paikallisen sopimisen laajentaminen ei ole pikajuoksu vaan maraton. Nyt tehtyjen lainsäädäntömuutosten läpi vieminen kesti vuosikymmeniä, Rytkönen-Sandberg toteaa.