Suomalaisten muu kuin asuntovelka on levinnyt aiempaa laajemmalle joukolle, mutta suurimmat yksittäiset velat ovat pienentyneet.
Lainavertailupalvelu Nordsekin Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta kokoamien tietojen mukaan kulutus- ja muiden velkojen mediaani nousi vuosina 2015–2025 11 207 eurosta 15 830 euroon. Kasvua kertyi 41 prosenttia.
Samaan aikaan keskimääräinen velka laski 29 553 eurosta 26 744 euroon. Nordsekin mukaan kehitys kertoo siitä, että velka on jakautunut uudelleen: yhä useammalla on kohtuullisen kokoinen velka, mutta kaikkein suurimmat velat ovat pienentyneet.
Suurimpien velkojen määrä on pienentynyt selvästi. Vuonna 2020 suurimman kymmenyksen alaraja oli 70 744 euroa, mutta vuonna 2025 enää 57 181 euroa.
Velallisten osuus asuntokunnista nousi vuosina 2015–2021 lähes 40 prosenttiin, minkä jälkeen se on kääntynyt loivaan laskuun. Vuoden 2025 lopussa muuta kuin asuntovelkaa oli 1 088 370 asuntokunnalla eli 37,9 prosentilla kaikista suomalaisista asuntokunnista. Kaikki velkatyypit yhteenlaskettuna suomalaisilla asuntokunnilla oli velkaa noin 137 miljardia euroa.
Kuntien väliset erot ovat suuria. Velallisten asuntokuntien osuus vaihtelee Rääkkylän 21,7 prosentista Limingan 51,1 prosenttiin. Suurin mediaanivelka oli Kökarissa, 23 776 euroa, ja pienin Merijärvellä, 9 974 euroa. Maakunnista korkein mediaanivelka oli Uudellamaalla, 16 858 euroa, ja matalin Kainuussa, 13 766 euroa.