Maaliskuun työllisyyslukujen mukaan työllisyyden paraneminen jatkui kohtalaisen hyvänä, mutta kokonaisuudessaan työllisyydessä ollaan koko alkuvuoden osalta alemmalla tasolla kuin aiemmin luultiin, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Hänen mukaansa Ukrainan sodan myötä heikentyneet suhdannenäkymät eivät olet aiheuttamassa isompaa vauriota työllisyyteen, ja koronakriisin väistyminen tuo nostetta työvoimavaltaisille palvelualoille.
Pääekonomistin mukaan työttömyysjaksojen kroonistuminen kertoo kuitenkin isoista haasteista työmarkkinoilla ja erityistä huolta herättää yli kaksi vuotta kestävien työttömyysjaksojen kasvu.
Pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita, oli maaliskuussa työ- ja elinkeinotoimistoissa edelleen yli 100 000. Pitkäaikaistyöttömyys aleni hieman helmikuusta, mutta kehitys on tuskastuttavan hidasta.
Sen sijaan uusia alkaneita työttömyysjaksoja oli maaliskuussa poikkeuksellisen vähän.
– Uusia työttömiä ei siis tule juurikaan, mutta monet vanhat työttömyysjaksot pitenevät. Maaliskuussa yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli niitäkin jo 53 300, mikä on 13 600 enemmän kuin vuosi sitten, Appelqvist sanoo.
– Vaikka uusia avoimia työpaikkoja tulee haettavaksi kuukaudesta toiseen ennätyksellistä tahtia, ei pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen etene toivotulla tavalla. Työttömyysjaksojen kroonistuminen kertookin kohtalaisen isoista haasteita työmarkkinoilla. Erityisen huolestuttavaa on se, että yli kaksi vuotta kestäneet työttömyysjaksot jatkavat kasvussa. Näin pitkät työttömyysjaksot nostavat riskiä pysyvämmästä syrjäytymisestä työmarkkinoilta, toteaa Appelqvist.