Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämään Tassu-järjestelmään tehtiin ennätysmäärä suurpetohavaintoja viime vuonna. Kaikkiaan järjestelmään kirjattiin 87 125 suurpetohavaintoa. Määrä on lähes 32 000 havaintoa enemmän kuin edellisvuonna ja korkein koskaan kirjattu. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 58 prosenttia. Havaintomäärät kasvoivat kaikilla suurpetolajeilla.
Eniten havaintoja tehtiin ilveksistä (40 125) ja susista (25 697). Suhteellisesti suurin kasvu nähtiin karhuhavainnoissa, joita kirjattiin 16 593 eli lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2024 verrattuna. Myös ahmahavaintojen määrä kasvoi selvästi ja havaintoja kertyi 4 710, mikä on noin neljännes enemmän kuin edellisenä vuonna.
– Ennätyksellisten havaintomäärien taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä. Havaintojen ilmoittaminen petoyhdyshenkilöille on ollut aiempaa aktiivisempaa, ja myös petoyhdyshenkilöiden oma kirjaamisaktiivisuus on kasvanut, arvio riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta tiedotteessa.
Vuonna 2025 havaintoja kirjanneiden petoyhdyshenkilöiden määrä nousi lähes 300 henkilöllä uuteen ennätykseen. Havaintoja tallensi vuoden aikana 2 671 henkilöä. Lisäksi suurpetokantojen vahvistuminen ja keskustelu suden mahdollisen kannanhoidollisen pyynnin käynnistymisestä ovat voineet lisätä kiinnostusta havaintojen ilmoittamiseen.
– Tehokas suurpetohavainnointi ja suden DNA-näytteiden keruu ovat keskeisiä, jotta kannanarviointi perustuu mahdollisimman luotettavaan tietoon, sanoo tutkija Samuli Heikkinen Lukesta.
Suurpetokantojen kehitystä seurataan valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Vapaaehtoisten tutkimuksen avustajien muodostama verkosto on toiminut Suomessa 1970-luvun lopulta lähtien, ja sen keräämät havainnot ovat keskeinen osa suurpetokantojen arviointia.
Petoyhdyshenkilöt tarkastavat kansalaisten ilmoittamia suurpetohavaintoja. Varmennetut havainnot tallennetaan Luken ylläpitämään Tassu-järjestelmään, jossa ne ovat tutkijoiden ja viranomaisten hyödynnettävissä.
Petoyhdyshenkilöiden tarkastamia havaintoja käytetään kanta-arvioiden lisäksi viranomaisten päätöksenteon tukena. Kaikki petoyhdyshenkilöiden kirjaamat suurpetohavainnot ovat nähtävissä Luken luonnonvaratieto.luke.fi -karttapalvelussa.
– Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus kiittävät petoyhdyshenkilöitä erinomaisesta havainnointityöstä.
Tammi- ja helmikuu ovat suden ja ilveksen kantojen seurannan kannalta tärkeintä aikaa. Siksi on tärkeää, että suurpetohavaintojen ilmoitusaktiivisuus ja suden DNA-näytekeräys pysyvät hyvällä tasolla. Kannanseurannan näkökulmasta ilveshavainnoista olennaisimpia ovat pentuehavainnot. Susihavainnot ja DNA-keräys ovat erityisen tärkeää alkuvuodesta toteutetun suden kiintiöpyynnin jälkeen, jotta sen vaikutuksia susikantaan voidaan arvioida luotettavasti.
