Suomen kuluttajahinnat nousivat kesä- ja heinäkuussa vain 0,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Yle. Osa ekonomisteista varoittaa, että syksyllä hintakehitys saattaa painua negatiiviseksi eli deflaatioksi.
– Lyhyellä aikavälillä kuluttajille on tietysti hyvä uutinen, että hinnat eivät nouse ja palkankorotusten ostovoima säilyy. Mutta jos hintakehitys pysähtyy tai kääntyy laskuun, riskit taloudelle kasvavat nopeasti, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kommentoi tilannetta Ylelle.
Deflaatio tarkoittaa yleisen hintatason laskua. Se voi pitkittyessään vähentää kulutusta ja investointeja, heikentää työllisyyttä ja synnyttää niin sanotun velkadeflaatiokierteen.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juho Keskinen arvioi, että deflaatio voisi tulla jo syksyllä.
– Korkojen lasku painaa inflaatiota yhä voimakkaammin, ja olemme jo hyvin lähellä deflaatiosta viestivää negatiivista etumerkkiä syksyn tilastojulkistuksissa, Keskinen toteaa Ylelle.
Keskinen kuitenkin ennustaa, että mahdollinen deflaatio jäisi lyhytaikaiseksi ja hintojen nousu kiihtyisi ensi vuonna noin kahteen prosenttiin.
Etlan tutkija Ville Kaitila toppuuttelee deflaatiopuhetta, pitäen hintojen laskua tilapäisenä.
– Deflaatio tarkoittaa pysyvää yleisen hintatason laskua. Nyt näemme ennen kaikkea ohimeneviä tekijöitä, kuten korkojen ja energian hintojen laskun, jotka painavat inflaatiota väliaikaisesti, Kaitila sanoo Ylelle.