Hyvinvointialueiden rahatilanne näyttää yhä huonolta lisärahoituksesta ja tarkistuseristä huolimatta. Ylen mukaan hyvinvointialueet ovat laatineet toukokuussa karkean arvion, jonka mukaan niiden yhteenlaskettu alijäämä olisi tänä vuonna noin 900 miljoonaa euroa.
Alijäämä on suunnilleen sama kuin viime vuoden lopulla arvioitu, vaikka tänä vuonna rahoitusta on lisätty. Eduskunta myönsi alkuvuodesta hyvinvointialueille 350 miljoonaa euroa, josta tälle vuodelle oli tarkoitettu noin 100 miljoonaa. Lisäksi kuluvalle vuodelle aikaistettiin 150 miljoonan rahoituserä.
Hyvinvointialueet saavat valtiolta myös noin 600 miljoonan euron kertaerän rahoitukseensa tarkistuslaskelmien perusteella.
Uudesta rahoituksesta huolimatta hyvinvointialueiden taloustilanne on Ylen mukaan vain heikentynyt. Inflaatio, palkkojen korotukset ja yksityisiltä yrityksiltä hankittujen ostopalvelujen hinnan nousu vaikeuttavat tilannetta.
Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksen tiukentaminen huhtikuun alussa on vaikuttanut myös tilanteeseen. Hyvinvointialueiden johtajat haluaisivat keventää mitoitusta, sillä henkilöstöä ei ole saatavilla. Helsingin Sanomat kertoi, että henkilöstöä joudutaan vuokraamaan yrityksiltä jopa kolminkertaiseen hintaan, mikä voi johtaa siihen, kun loputkin hoitajista siirtyvät näiden yritysten palvelukseen.
Jos hyvinvointialue ei selviä tehtävistään ja taloudenpidostaan useampana vuonna, käynnistetään Ylen mukaan arvio, joka voi johtaa esimerkiksi hyvinvointialueen yhdistämiseen muihin hyvinvointialueisiin.
