Digitaalisiin valintakokeisiin siirtyminen on kasvattanut ammattikoulujen hakijamääriä rajusti, kertoo Yle.
Esimerkiksi Haaga-Heliaan pyrki uudistuksen myötä 2022 kaikkiaan 25 000 opiskelijaa, kun luku aiemmin oli kolmasosa siitä. Ilmiö on tunnistettu myös opetushallituksessa.
Haaga-Heliaan eniten hakijoita on Aasian maista, kuten Bangladeshista, Nepalista, Pakistanista, Sri Lankasta ja Intiasta, mutta myös Afrikasta, Nigeriasta, Kamerunista ja Ghanasta.
Kaikkia vieraskielisten linjojen aloituspaikkoja Suomessa ei kuitenkaan saada täyteen, mikä kertoo siitä, että opiskelijoita tippuu pois matkan varrella, esimerkiksi opiskelun kustannuksiin ei ole varauduttu.
Digitaalisessa haussa ei tarvita vahvaa tunnistautumista, mikä on myös johtanut järjestelmän räikeisiin väärinkäytöksiin.
– On ollut yksittäistapauksia, joissa on ilmeistä, että hakija ei itse tehnyt digitaalista koetta. Tällöin kyse on agenteista, jotka lähtömaassa myyvät ja markkinoivat koulutusta ja saattavat hoitaa myös kokeita, Haaga-Helian erityisasiantuntija Matti Kauppinen sanoo Ylelle.
Digitaalisissa valintakokeissa edellytetään tästä syksystä lähtien sirupassi-tunnistautumista. Maissa, joissa ei ole sirupassia, valintakokeet voi suorittaa lähtömaassa paikan päällä.
Epäilyksiä on myös esitetty siitä, että Suomen järjestelmää on käytetty väärin Schengen-alueelle pääsemiseksi.
– Siinä suhteessa Suomen lainsäädäntö on väljä. Vuonna 2022 voimaan tulleen asetuksen mukaan vieraskieliseen ohjelmaan päässyt opiskelija saa oleskeluluvan koko opintojen ajaksi, ja lupa voidaan myöntää myös perheenjäsenille, Kauppinen kertoo.
