Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja valtakunnallisesta 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilusta 11. helmikuuta – 9. maaliskuuta.
Kokeilussa 65 vuotta täyttäneiden yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnit korvattaisiin niin, että asiakkaan itse maksettava osuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun verran, eli noin 28 euroa. Omavastuun ylittävä määrä korvattaisiin Kela-korvauksilla palveluntuottajalle.
Kokeilun mukaisen Kela-korvauksen voisi saada yksityisen lääkärin vastaanottokäynneistä ja tutkimuksista enintään kolme kertaa kalenterivuodessa. Syksyllä 2025 korvauksen voi saada kahdesta käynnistä.
Kokeilu kattaisi arvion mukaan ikäryhmälle yleisimmin määrätyt tutkimukset, kuten esimerkiksi verikokeet, virtsatutkimukset, EKG:n ja keuhkokuvan. Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimuksista erikseen.
Yleislääkärin määräämistä kokeiluun kuuluvista laboratoriotutkimuksista ja näytteenotosta korvattaisiin puolet hintakaton määrittämästä enimmäishinnasta.
– Meillä on kasvava joukko 65 vuotta täyttäneitä, joilla on iän myötä suurempi tarve terveyspalveluille, mutta oikeus työterveyteen on päättynyt. Kokeilun tavoitteena on lisätä eläkeläisväestön perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja valinnanvapautta. Kokeilulla halutaan nopeuttaa pääsyä lääkärille, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo tiedotteessa.
Korvauksen edellytyksenä olisi yksityisen terveydenhuollon palvelutuottajan ja Kelan välinen sopimus palveluiden tuottamisesta. Palveluntuottajaa koskevista velvoitteista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Kokeiluun sisältyy hintakatto, jolla määritettäisiin, kuinka paljon kokeilun mukaiset vastaanottokäynnit ja tutkimukset voisivat enintään maksaa. Hintakaton tarkoituksena on estää hintojen nousu ja varmistaa, että asiakkaan maksettavaksi jäävät kustannukset ovat kohtuulliset.
Asiakkaan omavastuu voisi myös olla vähemmän kuin 28 euroa, jos palveluntuottaja tarjoaisi palvelua enimmäishinnan alittavalla hinnalla. Kokeilu siis mahdollistaa palvelutuottajien välillä laatukilpailun lisäksi myös hintakilpailun.
Yleislääkärin vastaanottokäyntien ja tutkimusten enimmäishintojen perusteista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Kela määrittelisi ja vahvistaisi lääkärinpalkkioiden sekä hoidon ja tutkimuksen enimmäishinnat, luettelon korvattavista lääkärinpalkkioista ja lääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niiden korvaustaksoista.
Kokeilun taustalla on hallitusohjelman kirjaus perusterveydenhuollon saatavuuden parantamisesta ja hoitojonojen purkamisesta Kela-korvauksia kehittämällä.
Kokeilun tavoitteena on kehittää Kela-korvausjärjestelmää osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuutta, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta sekä keventää julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaa kuormitusta.
Kokeilulla halutaan edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyödyntää yksityistä terveydenhuoltoa, nopeuttaa ensikontaktia yleislääkärin kanssa ilman erillistä hoidontarpeen arviointia sekä tarjota asiakkaille aikaisempaa parempi mahdollisuus vaikuttaa hoitopaikkaan ja lääkärin valintaan.
Kokeilu mahdollistaa asiakkaalle käyntien keskittämisen tutulle lääkärille, mikä vahvistaa hoidon jatkuvuutta.
Vuonna 2025 kokeilu lisäisi Kela-korvausmenoja noin 27,6 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 14,2 miljoonaa euroa.
Vuosina 2026 ja 2027 Kela-korvausmenojen arvioidaan kasvavan vuosittain noin 82,9 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 42,6 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitus on varannut Kela-korvauksia kehittäviin hankkeiden valtion rahoitusosuudeksi yhteensä 335 miljoonaa euroa vuosille 2024–2027.
Esitys liittyy valtion vuoden 2025 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Kokeilun on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2025 ja kestää 31.12.2027 asti.
