Verkkouutiset

Ilkka Suominen ja Ilkka Kanerva kokoomuksen puoluekokouksessa kesällä 2002. LEHTIKUVA / MATTI BJÖRKMAN

Yksi kunniapuheenjohtaja ja kaksi suurta Ilkkaa

Blogi

Kirjoittajan mukaan Ilkka Suominen ja Ilkka Kanerva remontoivat kokoomuksesta sen, mikä puolue nykypäivinä oikeastaan on.
Petri Sarvamaa
Petri Sarvamaa
Petri Sarvamaa on Euroopan parlamentin jäsen ja talousarvion valvontavaliokunnan 1. varapuheenjohtaja

Annus horribilis, karmea vuosi. Näillä sanoilla voidaan kuvailla puolueyhteisön alkanutta vuotta. Normaalisti termi viittaa jo kuluneeseen vuoteen, mutta tilanteesta johtuen sitä on käytettävä näin jo vuoden puolivälin tienoilla. Gallupien kärjessä etenevän puolueen kohdalla termin valinnassa kyse ei kuitenkaan ole politiikan sisällöstä, teemojen puutteesta tai tavasta tehdä politiikkaa.

Kuluvan kevään aikana olemme menettäneet keskuudestamme kaksi puolueen ja isänmaan kannalta tärkeää Ilkkaa. Puolueen kunniapuheenjohtaja Ilkka Suomisen sekä eduskunnan pitkäaikaisimman kansanedustajan ja kolmessa eri hallituksessa ministerinä vaikuttaneen Ilkka Kanervan.

On perusteltua ja oikein sanoa, että molemmat etenivät Suomessa valtiomiessarjaan. Suomisen omilla henkilökohtaisilla suhteilla päättäviin eurooppalaisiin poliitikkoihin oli elintärkeä kohtalonyhteys Suomelle 90-luvun puolivälissä. Mainittujen suhteiden avulla liikuimme osaksi yhteistä unioniamme. Saksaa sujuvasti taitanut valtiotieteiden maisteri ja nahkakemian insinööri Suominen muistetaan edelleen EPP-ryhmässä, vaikka hänen kautensa parlamentissa päättyi vuonna 2004.

Kanerva puolestaan toimi suvereenisti niin ulkomailla, kuin kotimaassa. Kanervasta on varmasti yhtä monta tarinaa, kuin on suomalaisiakin. Käytettiinhän hänestä termiä ”meidän mies”. Voin vain todeta, että totta joka sana. Täältä Brysselistä katsottuna on vielä huomioitava, että kruununa pitkäjänteisestä kansainvälisestä työstä Kanervalle myönnettiin ETYJ:n kunniapuheenjohtajan arvonimi.

Molemmat muovasivat tai pitäisikö sanoa remontoivat kokoomuksesta sen, mikä puolue nykypäivinä oikeastaan on. Kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue, jossa kliseistä tai ei, on katto korkealla ja seinät leveällä.  Voidaan jopa puhua ajattelutavasta, jossa yhteiskuntaa ei nähdä yksilön vihollisena, vaan mahdollistajana, jotta yksilö voi itse vapaasti tehdä omat valintansa.

Toimittajavuosien jälkeen siirryin studioista ja lämpiöistä Euroopan parlamenttiin maaliskuussa 2012. Saman vuoden kesäkuun puoluekokouksessa, Rovaniemen yöttömässä yössä Suominen nostettiin puolueen kunniapuheenjohtajaksi ja aivan syystä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon vuoden 1987 eduskuntavaalit, joissa Suomisen johdolla kokoomus saavutti 53 kansanedustajaa ja murtautui hallitukseen ”ikuisesta oppositiosta”. Kyseinen vaalitulos on muuten edelleen rikkomatta.

Suomisen mantra: ”Sinä osaat, sinä pystyt” on varmasti jokaisen poliitikon ja aivan tavallisten ihmisten huulilla vaikean paikan tullen. Kokoomuksella voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja. Saimme kuitenkin onneksi kokea ajan, kun puolueessamme oli samanaikaisesti kaksi suurta Ilkkaa.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS