Lähes kolmannes suomalaisista kokee olevansa kokonaisvaltaisesti turvassa, mutta yli neljänneksellä turvallisuuden tunne on hauras, selviää S-pankin Arjen turvabarometri 2026 -kyselytutkimuksesta.
Kantar Finland toteutti kyselyn S-pankin toimeksiannosta helmi–maaliskuussa. Siihen vastasi 3 102 täysi-ikäistä suomalaista eri ammattiasemista ja tuloluokista.
Tutkimuksessa suomalaiset jaettiin turvallisuuden kokemuksen perusteella viiteen ryhmään. Suurin ryhmä ovat kokonaisvaltaisesti turvassa olevat, joita on 31 prosenttia vastaajista. Hauraan turvallisuuden ryhmään kuuluu 27 prosenttia.
Ryhmien välillä näkyy selvä ero taloudellisessa tilanteessa ja uskossa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Hauraan turvallisuuden ryhmässä pienituloisuus, työttömyys, yksinasuminen ja taloudellisen puskurin puuttuminen heikentävät turvallisuuden tunnetta. Kokonaisvaltaisesti turvassa olevilla korostuvat puolestaan taloudellinen liikkumavara, ennakoitava arki ja luottamus tulevaisuuteen.
S-pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo turvallisuuden kokemuksen vaikuttavan siihen, millaisia ratkaisuja ihmiset uskaltavat tehdä elämässään.
Niemelän mukaan tulokset kertovat turvallisuuden tunteen eriytymisestä.
– Yhdelle turvallisuus rakentuu vahvoista puskureista, rutiineista ja toimijuudesta, kun taas toiselle epävarmuus koskettaa samanaikaisesti taloutta, arjen hallintaa ja tulevaa. Taustalla vaikuttavat paitsi taloudelliset resurssit myös kokemus omista vaikutuskyvyistä, Niemelä kiteyttää tiedotteessa.
Näiden kahden suurimman ryhmän lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin kolme muuta turvallisuusryhmää.
Vastaajista 18 prosentilla on vahva luottamus tulevaisuuteen ja taloudelliseen turvallisuuteensa, vaikka heidän konkreettiset arjen ja digiturvallisuuden tekonsa jäävät vähäisemmiksi. Taloudellinen puskuri tuo ryhmälle luottamusta, eivätkä mahdolliset arjen häiriöt näyttäydy suurina uhkina.
Toiseen ryhmään kuuluu 13 prosenttia vastaajista. He huolehtivat aktiivisesti taloudestaan ja digiturvallisuudestaan, mutta suhtautuvat silti epävarmasti tulevaisuuteen. Huolta aiheuttavat esimerkiksi talouden näkymät ja maailman tilanne.
Loput 11 prosenttia kuuluvat niin sanottuun keskivertoryhmään. Heille turvallisuus ei ole erityinen huolenaihe, mutta sitä ei myöskään koeta tietoiseksi voimavaraksi.
S-pankin mukaan ennakointi voi vahvistaa turvallisuuden tunnetta kaikissa ryhmissä. Pankin näkökulmasta olennaista on etenkin se, että ihmisillä on riittävästi tietoa ja välineitä oman taloutensa hallintaan ja varautumiseen.
Tulokset täydentävät aiempaa kuvaa Arjen turvabarometrista: turvallisuuden tunne ei määräydy vain yksittäisten riskien perusteella, vaan taloudellinen liikkumavara, arjen hallinta ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin kytkeytyvät vahvasti siihen, kuinka turvalliseksi oma elämä koetaan.