Suomessa onnistuttiin Nato- jäsenyysprosessissa. Se hoidettiin kansakunnan yhteisenä ponnistuksena. Samoin koronasta selvittiin hyvin, kun yhdessä ponnistelimme.
Monien startup-yritysten menestystä selittää vahva ja innovatiivinen yhteinen tekeminen.
Valitettavasti nuo ovat hyviä poikkeuksia. Yleisesti politiikka nyt ääriytyy, pirstoutuu ja blokkiutuu maailmalla ja meilläkin. Usein asioissa tehdään kahden jakotaululla kahden blokin törmäys. Vastakkainasettelua hyödynnetään sitten omaksi hyväksi. Siinä ei synny yhteistä näkemystä ja ponnistusta.
Suomen julkisen talouden ja Suomen kilpailukyvyn isoihin haasteisiin vastaamisessa on jo synnytetty ja syntynyt vahva vastakkainasettelu. Vastustus on valmiina ja vaihtoehtoja ei yhdessä haeta. Epäonnistumisesta kuitenkin kaikki kärsivät.
Samoin sote-uudistus on ajautunut vaikeaan vastakkainasetteluun. Hyvinvointialueet eivät pysty paniikkisäästöillä sopeutumaan kustannusnousuihin eikä liian lyhyellä sopeutumisajalla tehokkaaseen toimeenpanoon eikä parempiin prosesseihin.
Ulkoiset uhat kasvavat. Pandemioiden kyberuhkien, ilmaston ääri-ilmiöiden, hallitsemattoman maahanmuuton ja sotien uhat ja riskit pitää huomioida entistä enemmän. Samalla moni iso ongelma vaatii yhdensuuntaisia toimia useana vaalikautena.
Kahtiajakoa lietsomalla voi Suomessa voittaa vaalit, mutta sillä ei Suomi menesty.