Suomen talous on viime aikoina kääntynyt odotettua vahvempaan kasvuun. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaisemissa ennusteissa ei ole kiistaa siitä, kasvaako talous, vaan kuinka voimakas ja pitkäkestoinen nousu on.
Verkkouutiset vertaili Aktian, OP Pohjolan, Nordean, Danske Bankin, Pellervon taloustutkimuksen (PTT), Kuntarahoituksen, Suomen Pankin, Työn ja talouden tutkimus Laboren ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitosten tuoreita ennusteita. Ne ovat kasvun suunnasta harvinaisen yksimielisiä. Tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi ennustelaitokset arvioivat 1,4–2,1 prosenttia ja ensi vuodelle 1,4-2,0 prosenttia. Arvioita on nostettu selvästi keväästä.
Optimistisin ennustaja tämän vuoden kasvun osalta on Aktia, joka povaa peräti 2,1 prosentin kasvua. Yhdeksän ennusteen keskiarvo osoittaa noin 1,8 prosentin kasvua.
Ennustajien yhteinen viesti on, että kasvu lepää aiempaa leveämmällä pohjalla. Kasvun taustasyistä erottuu varsinkin kolme tekijää: vienti ja teollisuus, investoinnit sekä yksityisen kulutuksen elpyminen.
Investoinneista vauhtia talouteen
Investoinnit nousevat esiin selvänä kasvutekijänä kaikissa ennusteissa. Datakeskukset, F-35-hävittäjät, teollisuuden kone- ja laitehankinnat sekä tutkimus- ja kehityspanostukset nostavat investointeja lähivuosina.
Googlen syyskuun alkupuolella ilmoittama 13 miljardin euron investointi Suomen datakeskuksiin vuosina 2027–2028 ei ehtinyt mukaan elokuussa ja syyskuun alussa julkaistuihin ennusteisiin mutta näkyy jo esimerkiksi tuoreimmassa Etlan ennusteessa.
Etla ennustaa investointien kasvavan tänä vuonna 5,4 prosenttia ja ensi vuonna jo yli yhdeksän prosenttia. Googlen ilmoittamat datakeskusinvestoinnit ovat merkittävä osa ensi vuoden kasvua.
Datakeskuksista on tullut yksi Suomen talousnäkymien näkyvimmistä uusista tekijöistä. Niiden vaikutukset ulottuvat rakentamisesta kone- ja laiteinvestointeihin, sähkönkulutukseen ja tuontiin.
Kasvulukuihin liittyy kuitenkin tärkeä varaus. Ennustelaitokset muistuttavat, että suuri osa datakeskusten tekniikasta ja hävittäjistä tuodaan ulkomailta, joten hankkeiden kokonaisarvo ei siirry sellaisenaan Suomen bkt:hen.
Samalla puolustusinvestoinnit ovat nousseet merkittäväksi osaksi sekä investointi- että julkisen talouden näkymiä.
Asuntorakentamisen näkymistä ennustajat ovat erimielisempiä: OP odottaa elpymisen alkavan ensi vuonna, kun PTT arvioi alamäen jatkuvan pidempään. Asuntorakentaminen pysyy edelleen talouden heikoimpien osa-alueiden joukossa.
Yksityinen kulutus elpyy
Kotitalouksien taloudellinen liikkumavara on parantunut. Reaalinen ostovoima kasvaa, palkat nousevat hintoja nopeammin ja monille kotitalouksille on kertynyt säästöpuskureita. Kuluttajat ovat silti pysyneet varovaisina korkean työttömyyden ja epävarmuuden vuoksi.
Aktia puhuu kulutuksen ”patoutuneesta potentiaalista”, ja Nordea näkee säästöpuskureissa mahdollisuuden pitkäkestoisempaan kulutuksen kasvuun.
Kulutuksen kannalta ratkaisevaksi kysymykseksi nouseekin työllisyys. Jos työmarkkinat vahvistuvat odotetusti, kuluttajien luottamus voi kohentua nopeasti.
Korkea työttömyys ei hellitä
Työmarkkinoilla ennustajien viesti on selvä: tuotanto on jo kääntynyt, mutta työllisyys tulee perässä viiveellä.
Työttömyyden ennustetaan pysyvän tänä vuonna edelleen korkealla. Ennusteissa työttömyysaste asettuu noin kymmenen prosentin tuntumaan, ja korkeimmat arviot ovat 10,5 prosentin tasolla.
Työttömyyden odotetaan alkavan laskea loppuvuodesta tai ensi vuoden aikana, mutta nopeaa palautumista ei ennusteta.
PTT nostaa erityiseksi huolenaiheeksi pitkäaikaistyöttömyyden, joka voi muodostua pysyvämmäksi rakenteelliseksi ongelmaksi.
Vahvat vientinäkymät
Viennin näkymät ovat vahvat lähes kaikissa ennusteissa. Suomen vientiteollisuuden tilauskannat ovat parantuneet, kustannuskilpailukyky vahvistunut ja kysyntää tukevat etenkin konepaja-, metalli-, meri- ja puolustusteollisuus.
Esimerkiksi Labore arvioi tämän vuoden kasvuksi 4,7 prosenttia ja Etla 3,7 prosenttia. Danske Bankin mukaan vienti kasvoi jo alkuvuonna 6,4 prosenttia vuodentakaisesta.
Vahvan viennin vastapainona myös tuonti kasvaa nopeasti. Investointihyödykkeiden, hävittäjien ja datakeskusten laitteiden tuonti pienentää viennin ja investointien nettovaikutusta talouskasvuun.
Inflaatio asettuu kahteen prosenttiin
Inflaation odotetaan kiihtyvän tänä vuonna lähinnä energian kallistumisen vuoksi. Ennustelaitokset eivät kuitenkaan näe merkkejä uuden laaja-alaisen inflaatiokierteen käynnistymisestä.
Esimerkiksi Danske Bank ja Etla ennustavat tämän vuoden inflaatioksi kaksi prosenttia ja Suomen Pankki 2,4 prosenttia. Danske Bank arvioi inflaation voivan käydä vuodenvaihteessa hetkellisesti jopa 3,8 prosentissa, vaikka vuosikeskiarvo jää selvästi alemmaksi.
Ennusteiden keskeinen oletus on, että Lähi-idän kriisin aiheuttama energiasokki jää väliaikaiseksi. Jos energian hinnat pysyvät korkealla odotettua pidempään, myös inflaation hidastuminen viivästyy.
Mataliin korkoihin ei paluuta
Nopeaa paluuta erittäin matalien korkojen aikaan ei odoteta. Energian kallistuminen ja euroalueen inflaation kiihtyminen ovat nostaneet markkinakorkoja ja saaneet Euroopan keskuspankin (EKP) kiristämään rahapolitiikkaansa.
EKP:n syyskuun koronnosto oli jo sisällytetty suureen osaan aiemmin julkaistuista ennusteista.
PTT arvioi myös pitkien korkojen voivan jäädä pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle, sillä puolustusmenot, julkinen velka sekä valtavat energia- ja tekoälyinvestoinnit kasvattavat maailmanlaajuisesti rahoituksen kysyntää.
Julkisen talouden alijäämä syvä
Kasvun vahvistuminen ei ratkaise Suomen julkisen talouden ongelmia. Tämä on yksi ennusteiden selvimmistä yhteisistä varoituksista.
Julkisen talouden alijäämäksi ennustetaan keskimäärin noin neljää prosenttia. Etlan mukaan julkisyhteisöjen alijäämä pysyy yli EU:n kolmen prosentin rajan ainakin vuoden 2028 loppuun asti. Julkinen velka ylittää 90 prosentin BKT-rajan jo tänä vuonna. Labore arvioi julkisen velkasuhteen nousevan jo 94,5 prosenttiin vuonna 2028.
Puolustusmenojen kasvu, korkomenot, väestön ikääntymiseen liittyvät sote-menot ja korkea työttömyys pitävät menojen kasvun voimakkaana.
Riskejä molempiin suuntiin
Suurimmat alaspäin suuntautuvat riskit liittyvät edelleen geopolitiikkaan. Lähi-idän konfliktin eskaloituminen voisi nostaa energian hintoja, kiihdyttää inflaatiota ja johtaa uusiin koronnostoihin. Myös Ukrainan sota, suurvaltojen kauppapoliittiset jännitteet ja maailmankaupan pirstaloituminen voivat heikentää vientiä ja investointeja.
Toisaalta myös suotuisampi talouskehitys on mahdollinen. Ennustelaitosten mukaan työllisyyden ennakoitua nopeampi käänne voisi lisätä kulutusta, kun kotitalouksien säästöjä vapautuisi käyttöön. Suuret datakeskus- ja teollisuusinvestoinnit voivat puolestaan synnyttää ennustettua enemmän välillisiä vaikutuksia. Geopoliittisen tilanteen rauhoittuminen ja energian hinnan lasku voisivat vahvistaa kasvua edelleen.
Suurimmat kysymysmerkit koskevatkin nyt sitä, kuinka nopeasti työmarkkinat seuraavat tuotannon kasvua, ja kuinka pitkäksi nykyinen nousuvaihe lopulta muodostuu.
Pitkän aikavälin kasvussa huomio kiinnittyy tuottavuuteen. Esimerkiksi Aktia ja Nordea korostavat erityisesti tekoälyn, tutkimus- ja kehityspanostusten sekä teollisten investointien mahdollisuuksia tuottavuuskasvun vauhdittamisessa.