Työuupumus koskettaa yhä useampaa. Esimerkiksi Adecco Groupin teettämän kyselytutkimuksen mukaan jopa 58 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kertoo kärsineensä työuupumuksen oireista.
Samansuuntaisia havaintoja on tehty Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että työuupumusoireilu lisääntyi koronavuosien aikana eikä tilanne ole vieläkään parantunut.
Työuupumuksen tyypillisimpiä oireita ovat krooninen väsymys, kyynistyneisyys, kognitiivisten toimintojen häiriöt ja tunteiden hallinnan häiriöt. Työpaikalla nämä voivat ilmetä esimerkiksi keskittymisvaikeuksina työtehtäviin ja ongelmiin työyhteisön muiden jäsenten kanssa.
Työterveyslaitoksen työterveyspsykologin Heli Hannosen mukaan lisääntyneelle uupumusoireilulle ei ole mainittavissa yksittäistä syytä.
– Se (lisääntynyt oireilu) varmaan liittyy samaan ilmiöön kuin se, että mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ja pitkät sairauslomat sekä mielenterveyssyistä johtuvat eläköitymiset ovat lisääntyneet, Hannonen arvioi Verkkouutisille.
Hannonen ei usko, että suomalaisessa työelämässä olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka selittäisivät työuupumusoireilun lisääntymistä. Osasyynä voi hänen mukaansa olla se, että työuupumuksesta ja työhyvinvoinnista puhutaan nykyään huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Samalla se on tehnyt työuupumuksen tunnistamisen helpommaksi.
– Se ohjaa ihmisiä myös tarkkailemaan omaa tilannettaan ja on toisaalta hyvä asia.
Hannosen mukaan on hyvä huomioida myös se, että koronavuosien aikana ihmisten työt ovat kehittyneet eri suuntiin. Siinä missä monet toimistotyöntekijät siirtyivät laajalti etätöihin, osa työntekijöistä on tehnyt lähitöitä koko pandemian ajan.
Töiden eriytyminen eri suuntiin näkyy myös tutkimustuloksissa. Työterveyslaitoksen tekemän Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työuupumusoireilua ilmenee etenkin naisvaltaisilla aloilla, kuten sote-aloilla.
Oireilu korostuu myös matalastikoulutetuilla aloilla ja töissä, joissa etä- tai hybridityöskentely ei ole mahdollista.
Hannonen näkee ilmiölle selvän syyn.
– Sote-alan töissä on tyypillistä, että töitä ei voi tehdä etänä ja se on ollut hyvin kuormittavaa koronavuosien aikana. Lisäksi ihmiset ovat tehneet sellaista työtä, jonka vuoksi he ovat joutuneet olemaan huolissaan omasta terveydestään. Se varmasti osittain selittää sen, miksi naisvaltaisilla aloilla uupumusta koetaan useammin.
Sukupuolierojen lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että etenkin nuoret työntekijät uupuvat iäkkäämpiä työntekijöitä useammin.
Hannonen näkee asiassa haasteena etenkin koronavuosien poikkeusolot. Poikkeusolot koskettavat etenkin niitä nuoria työntekijöitä, jotka ovat tulleet mukaan työelämään koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen vallitessa.
– Jos on aloittanut uudessa työpaikassa koronarajoitusten aikana, työyhteisöön kiinnittyminen on ollut hyvin erilaista kuin siihen aikaan, jolloin työpaikalla ollaan oikeasti tutustuttu uusiin työkavereihin.
– Nyt työpaikalla on saatettu käydä vain hakemassa työkone kotiin ja työkavereita tavataan Teams-palavereissa. Onhan se aivan erilaista kuin ennen pandemiaa olleissa kohtaamisissa, Hannonen toteaa.
Vaikka työuupumusoireilu on lisääntynyt, Hannonen huomauttaa, että kansainvälisesti vertailtuna Suomessa työuupumusoireilu ei ole kovin yleistä verrattuna muihin maihin.
Työuupumuksen juurisyyt kannattaa selvittää
Työuupumukseen voidaan puuttua ennaltaehkäisevästi jo silloin, kun työntekijät eivät vielä ole uupuneita. Siksi Hannonen suosittelee työpaikoilla kiinnittämään huomiota keinoihin, joilla työuupumus voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa tai jopa ennaltaehkäistä kokonaan.
– Näihin on olemassa myös yksilöllisiä keinoja, kuten omasta palautumisestaan huolehtiminen. Ennen kaikkea kuitenkin näkisin, että työpaikalla olisi hyvä käydä aiheesta keskustelua.
Hannonen huomauttaa, että esimerkiksi työturvallisuuslain mukaan jokaisella on velvollisuus ilmoittaa työpaikoilla havaituista asioista, jotka voivat vaarantaa työpaikan terveellisyyttä tai turvallisuutta. Tämä pätee myös sellaiseen tilanteeseen, jossa työntekijä on ilmeisen ylikuormittunut.
Työuupumus ei parannu vain sillä, että työntekijälle annetaan aikaa töistä palautumiseen. Hannosen mukaan on tärkeää, että työuupumuksen juurisyyt tunnistetaan myös työpaikalla.
– Silloin on käytävä läpi, mitkä asiat työssä kuormittavat ja mitä niille voidaan tehdä.
Vasta sen jälkeen, kun tarvittavat muutokset on tehty, Hannosen mukaan kannattaa tukea työntekijöiden vapaa-ajalla tapahtuvaa hyvinvointia edistävää toimintaa, joka edesauttaa myös heidän jaksamistaan töissä.
Työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitämisessä esimies on avainasemassa. Siksi työntekijän kannattaa ottaa aihe puheeksi esihenkilönsä kanssa, mikäli kokee oman työkykynsä heikentyneen.
– Esihenkilöllä ja työnantajalla on velvollisuus seurata työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tosiasia kuitenkin on, että esihenkilö on harvoin ajastustenlukija ja siksi asia kannattaa ottaa puheeksi.
Fiksu esihenkilö voi Hannonen mukaan ottaa työhyvinvoinnista puhumisen osaksi työntekijöiden kanssa käytäviä kehityskeskusteluja tai osaksi työyhteisön säännöllisiä palavereja.
Silloin työntekijöilläkin voi olla matalampi kynnys kertoa, mikäli he ovat havainneet muutoksia työn sujuvuudessa.
– Tärkeää olisi myös, että enää ei puhuttaisi siitä, että miten meillä ihmiset jaksavat vaan siitä, että miten meillä työt sujuvat.
Kaikkea kuormitusta ei voida poistaa
Työpaikan kuormittavat tekijät riippuvat pitkälti työn luonteesta. Siksi olisi hyvä, että kuormitustekijät tunnistettaisiin hyvin ja työpaikalla mietittäisiin valmiiksi toimintamallit hankalia tilanteita varten.
Hankalia tilanteita voivat työtehtävästä riippuen olla esimerkiksi työssä kohdattava väkivalta tai sen uhka ja haastavat asiakaskohtaamiset.
Hannonen muistuttaa, että kaikkea työn kuormittavuutta ei kuitenkaan saa poistettua.
– Se on työn ominaisuus, että työ kuormittaa. Mutta kuormituksen pitää olla sillä tavalla kohtuullista, että siitä ehditään palautua aina ennen seuraavaa työpäivää.
LUE MYÖS:
Onko työporukkasi jakautunut kahtia? Nämä ovat etätyön vaaranmerkit
Näihin ryhmiin työuupumus iskee useimmin
Johtajat huolissaan mielenterveyden ongelmien kasvusta työelämässä