Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan miehistä 57 prosenttia ja naisista 63 prosenttia on sitä mieltä, että liian pitkät jonot ovat vaikeuttaneet hoidon saamista. Ongelmat terveyspalveluihin pääsyssä ovat yleistyneet noin kymmenen prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna.
Myös korkeiden asiakasmaksujen koetaan vaikeuttaneen palvelujen saantia. Terveyspalveluiden käyttäjistä näin ajattelee noin kolmannes ja sosiaalipalvelujen käyttäjistä lähes puolet.
Terveyspalveluissa kasvua on 15 prosenttiyksikköä ja sosiaalipalveluissa 17 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna.
Sosiaalipalveluja käyttäneistä miehistä ja naisista noin 60 prosenttia kokee ongelmia sopivan palvelun löytymisessä ja riittävän nopeassa palveluun pääsyssä. Tilanne on pysynyt samana vuoteen 2020 verrattuna.
– On huolestuttavaa, että itselle sopivan palvelun löytyminen koetaan vaikeaksi ja palvelun saanti hitaaksi. Tämä voi viivästyttää tai estää palvelun käyttöä. Osa sosiaalipalvelujen käyttäjistä on elämäntilanteessa, jossa heidän mahdollisuutensa etsiä palveluja ovat heikot, toteaa erikoistutkija Katja Ilmarinen tiedotteessa.
– Soteuudistuksen lykkääntyminen, koronan aiheuttama hoitovelka sekä paheneva henkilöstöpula vaikeuttavat palveluihin pääsyä. Peruspalveluiden saatavuuden parantaminen ja henkilöstöresurssien turvaaminen on tärkeä tehtävä uusilla hyvinvointialueilla, kun palveluverkostoa uudistetaan, kertoo johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.
Tiedot selviävät laajasta Terve Suomi -tutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2022 ja talvella 2023.
Matalasti koulutetut kokevat eniten saatavuusongelmia
Matalasti koulutetut kokevat enemmän ongelmia terveyspalveluiden saatavuudessa kuin korkeasti koulutetut.
Hoitoon pääsyn lisäksi sosioekonomisia eroja on myös hoitokokemuksissa. Matalasti koulutetut ovat korkeasti koulutettuja tyytymättömämpiä terveyspalvelujen hoitoprosessiin.
– Suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeinen tavoite on yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tämän tutkimuksen perusteella se kuitenkin toteutuu huonosti. Palvelujärjestelmässämme on rakenteellisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kansainvälisestikin huomattavan suuria sosioekonomisia eroja hoitoon pääsyssä, Aalto toteaa.
Puolet terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttäjistä kokee palveluprosessin sujuvaksi
Tutkimuksessa selvitettiin myös käyttäjien kokemuksia palveluista sen jälkeen, kun he olivat päässeet palveluun.
Terveyspalveluita käyttäneistä aikuisista yli puolet ja sosiaalipalveluita käyttäneistä vajaa puolet kokee, että palvelujen käyttäminen ja omien asioiden hoito on sujuvaa.
Terveyspalveluja käyttäneistä miehistä ja naisista kolmannes on asioinut useimmiten saman lääkärin kanssa. Saman hoitajan kanssa on asioinut noin neljännes miehistä ja naisista.
Sosiaalipalveluja käyttävistä aikuisista vajaa puolet on asioinut useimmiten saman ammattilaisen kanssa.
Arvioidessa viimeisintä terveydenhuollon vastaanottokäyntiä 70 prosenttia terveyspalveluiden käyttäjistä arvioi palvelun vastanneen tarvetta ja lähes yhtä moni kokee, että vuorovaikutus ammattilaisen kanssa sujui myönteisesti.
Sosiaalipalvelujen käyttäjistäkin vähintään puolella on myönteinen kokemus vuorovaikutuksesta, mutta vain noin 40 prosenttia on sitä mieltä, että palvelu vastasi tarvetta.
– Asiakaskokemukset terveyspalveluista ovat hieman myönteisempiä kuin sosiaalipalveluista. Sosiaalipalveluissa käsiteltävät asiat ovat usein monimutkaisempia ja vaikeammin ratkaistavissa kuin terveydenhuollossa, jossa asia voi hoitua kertakäynnillä, Ilmarinen kertoo.
– Palvelukokemusta parantavat luottamus työntekijään ja tuen kestävyyteen ja siihen, että asia edistyy palvelutilanteessa. Henkilöstön vaihtuvuus ja huono tiedonkulku, esimerkiksi kotihoidossa, voivat puolestaan pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita, hän jatkaa.
Terve Suomi -kyselyyn kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Kutsutuista 28 000 (46 % kutsutuista) vastasi kyselyyn. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.