Suomi ilmoitti tällä viikolla liittyvänsä Ranskan luomaan eurooppalaiseen ydinpelotealoitteeseen.
Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mukaan päätös on merkittävä.
– Eurooppa ottaa nyt päättäväisesti isompaa ja ratkaisevampaa roolia omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Ja hyvä niin, Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Aloitteessa on kyse kahdenvälisestä yhteistyöstä Ranskan kanssa. Maan presidentti Emmanuel Macron lanseerasi aloitteen tämän vuoden maaliskuussa. Mukana on nyt kymmenen maata.
Kansanedustajan mukaan päätös liittyä on Suomen tavoitteiden mukainen.
– Ratkaisulla vahvistamme meidän, mutta ennen muuta koko Euroopan turvallisuutta ja puolustuksemme pelotetta. Kyse ei siis ole suoranaisesti Ranskan ydinasepelotteen laajentamisesta, vaan paremminkin niin sanotusta edistyneestä pelotteesta, minkä keskeisin tavoite on siis ennalta estää tilanteen, missä ydinaseita todella pitäisi käyttää.
Suomea ennen aloitteeseen olivat liittyneet Saksa, Iso-Britannia, Belgia, Alankomaat, Puola, Kreikka, Norja, Tanska ja Ruotsi.
Natoa aloite ei korvaa. Heinonen painottaa, että se ei ole päällekkäinen Naton ydinpelotteen kanssa.
– Naton ydinpelote perustuu liittokunnan ydinasejakojärjestelyyn ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen laajennettuun pelotteeseen. Liittokunnan ydinpelote toimii viime kädessä Naton turvallisuuden takaajana.
– Ranskan aloite eroaa myös Naton ydinasepelotteesta siinä, että jokainen aloitteeseen osallistuva maa määrittelee itse, millä tahdilla se osallistuu aloitteeseen ja myös siinä, että Ranska ei ole asettunut mukaansa kutsumilleen maille yhteisen puolustuksen kaltaisia velvoitteita. Myös ylläpidon kustannuksista Ranska vastaa itse.
Ranska ei ole aloitteen myötä levittämässä ydinsateenvarjoansa kumppanimaiden päälle. Maa säilyttää itsellään täyden päätösvallan ydinaseistaan myös jatkossa.
Aloite ei ole Heinosen mukaan myöskään ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa.