Se, että Ukraina on kyennyt käymään jo lähes vuoden ajan menestyksellistä puolustustaistelua Venäjän täysimittaista hyökkäystä vastaan, selittyy amerikkalaistutkija Max Bootin mielestä pitkälti tosiasialla, että Ukrainalla on lukuisia liittolaisia ja Venäjällä ei.
– Kielin kansainvälisen talouden instituutti arvioi Yhdysvaltojen ja Euroopan sitoutuneen Venäjän hyökkäyksen alettua jo noin 100 miljardin dollarin arvoiseen sotilaalliseen ja taloudelliseen apuun Ukrainalle. Tähän sisältyy yhä edistyksellisempää sotilaskalustoa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmistä viime viikolla luvattuihin Leopard 2- ja M1A2 Abrams -panssarivaunuihin, Council on Foreign Relations -ajatushautomossa toimiva Boot toteaa Washington Postin julkaisemassa kolumnissaan.
Myös Venäjä tarvitsisi hänen mukaansa kipeästi ulkomaista apua, koska sillä on pulaa kaikesta mahdollisesta tykistön ampumatarvikkeista lennokkeihin ja ohjuksiin. Toistaiseksi kuitenkin vain kaksi valtiota – Iran ja Pohjois-Korea – ovat olleet valmiita toimittamaan sotatarvikkeita Vladimir Putinin armeijalle.
– Venäjän suurin puuttuva sotatarviketoimittaja on Kiina – maailman suurin korkean teknologian tuotteiden ja neljänneksi suurin aseiden viejä. Pekingillä voisi olla Venäjälle vastaava rooli kuin Yhdysvalloilla on Ukrainalle. Jos niin tapahtuisi, Venäjän voiton todennäköisyys kasvaisi eksponentiaalisesti, Boot sanoo.
Nyt näyttää hänen mukaansa kuitenkin siltä, että Putinin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin Venäjän hyökkäyksen kynnyksellä julistamalla ”ystävyydellä ilman rajoja” on todellisuudessa tiukat rajat, ja Xi pikemminkin tasapainottelee Venäjän ja lännen välillä.
Kiina on Bootin mukaan jatkanut mielihyvin kauppaa Venäjän kanssa entistä edullisin ehdoin. Kiina ja Intia ovat nousseet venäläisen öljyn ja kaasun suurimmiksi ostajiksi hinnoilla, jotka ovat länsimaisten pakotteiden vuoksi aiempaa edullisemmat. Samaan aikaan Venäjä tuo Kiinasta erityisesti puolijohteita sekä siviili- että sotateollisuuden tarpeisiin.
– Tämä kaksisuuntainen kauppa tukee epäsuorasti Putinin sotaponnistuksia – ja mikrosirujen osalta se saattaa mahdollistaa Venäjän asetuotannon, hän sanoo.
Ennen Venäjän käynnistämää hyökkäyssotaa Kiinalla oli kuitenkin vankka taloussuhde myös Ukrainan kanssa. Kiinalaiset toivat Ukrainasta muun muassa rautamalmia, ohraa ja maissia. Nyt Kiina yhtäältä hyötyy sodasta, koska se saa aiempaa energiaa Venäjältä, mutta on toisaalta tyytymätön sodan aiheuttamiin taloushäiriöihin.
– Tunteettomana reaalipoliitikkona Xi ei halua päätyä mahdollisesti häviävän osapuolen puolelle, Boot toteaa.
Kiinan kerrotaan pitävän nyt todennäköisenä, että Venäjä ei onnistu voittamaan Ukrainaa ja selviytyy sodasta vain taloudellisesti ja diplomaattisesti paljon heikentyneenä.
– Hävinnyt Venäjä ei siis kenties ole kovin hyödyllinen liittolainen Kiinalle – toiselle maalle, jolla on maailmassa vain vähän ystäviä. Kiinalla, maailman suurimmalla kauppavaltiolla, ei ole varaa eristäytyä yhtä pahasti kuin Venäjä on eristäytynyt. Tämä selittää osaltaan sen, miksi Peking pyrkii lähentymään Eurooppaan ja liennyttämään vihamielisyyttä Yhdysvaltoja kohtaan, hän arvioi.
