Verkkouutiset

Tulviva aukio Korabel-saaren vieressä Hersonissa kesäkuussa 2023. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Vuosi sitten Venäjä tuhosi padon – tältä kadonneella tekojärvellä näyttää nyt

Kahovkan tekojärvi tuhoutui Venäjän iskussa kesäkuussa 2023.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vuosi sitten Venäjä tuhosi Kahovkan padon. Samalla katosi 1950-luvulla rakennettu Kahovkan tekojärvi, jonka myötä alueen ekosysteemi on sittemmin muuttunut täysin. Asiasta kertoo Kyiv Independent.

Kun Venäjä räjäytti Kahovkan padon, kaksikymmentä kuutiokilometrillistä vettä vapautui ja virtasi Dneprjokea pitkin Mustaanmereen. Samalla aiheutui ennennäkemätön humanitäärinen katastrofi, kun tuhannet kodit jäivät veden alle. Tulvissa kuoli satoja ihmisiä.

Iskun vuoksi katosi myös neuvostoaikana rakennettu Kahovkan tekojärvi, josta 700 000 ukrainalaista sai ennen sotaa juomavetensä. Sen paikalle on nyttemin kasvanut valtava vihreä niitty.

1600 neliökilometrin kokoisen järven entiselle pohjalle on vuodessa kasvanut laajoja poppeli- ja pajumetsiköitä. Kevättulvat ovat vauhdittaneet niiden kasvua, ja korkeimmat puut ovat jo viisimetrisiä. Eri kasvilajeja on neliömetriä kohden kaksikymmentä.

Näkymä on suoraan menneisyydestä. Paikalla kasvoi samanlaisia niittyjä, kunnes energiaa kipeästi kaivannut Neuvostoliitto upotti ne tekojärven alle vuonna 1956.

Horytsian luonnonpuiston luonnonsuojeluosaston johtaja Myhailo Mulenkon mukaan kyse on onnellisesta sattumasta. Pato tuhottiin juuri paju- ja poppelipuiden siitepölyaikaan, ja puiden siemenet upposivat nopeasti tyhjentyneen tekojärven pohjamutiin.

Jos pato olisi tuhoutunut joitakin kuukausia aikaisemmin tai myöhemmin, voisi paikalla olla niittyjen ja metsiköiden sijaan pelkkää mutaa ja hiekkaa. Katastrofin jälkimainingeissa pelättiin, että järven katoaminen johtaisi alueen aavikoitumiseen.

Toisin kävi. Mulenko arvioi, että viiden vuoden sisällä metsäkauriit ja villisiat saattavat palata niityille, joita ennen neuvostoaikoja kutsuttiin Suureksi niityksi.

Uusilla rantaniityillä kävellessä askeleet kuitenkin narskuvat. Kengänpohjiin kiinni jäävät simpukankuoret ovat karu muistutus siitä, että vielä reilu vuosi sitten paikalla oli yksi Euroopan suurimmista tekojärvistä.

Ukrainan mukaan kyse oli luonnontuhonnasta. Padon tuhoutumisen myötä valtava määrä myrkkyjä levisi maaperään, ja myös monien uhanalaisten eläinten elinympäristö tuhoutui. Ukraina suunnittelee valittavansa asiasta Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen.

Padon tuhoutumisesta arvioidaan myös aiheutuneen miljardien eurojen edestä vahinkoja. Suorien vahinkojen lisäksi tekojärven katomainen heijastuu maatalouteen – tekojärvestä otti kasteluvetensä merkittävä osa alueen pelloista. Kasteluveden puutteesta on voinut aiheutua lähes 800 miljoonan euron vahingot.

Makean veden virtaaminen Mustaanmereen ja sen kalankasvattamoihin taas tappoi merkittävästi kaloja. Ukrainan kalastusteollisuudelle tämä maksoi jopa 200 miljoonaa euroa.

Sitä, kuinka paljon vahinkoja Venäjän isku lopulta aiheutti, ei voida tarkkaan tietää ennen kuin sota loppuu. Venäjä hallitsee vielä toistaiseksi Dneprjoen ja entisen Kahovkan tekojärven etelärantaa.

Sinne ei ukrainalaisviranomaisilla ole asiaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)