Vuodetussa asiakirjassa komissio arvioi, minkälaisia vaikutuksia erilaisilla Venäjään kohdistetuilla pakotteilla olisi EU-maihin.
Asiakirjassa kuvataan kolmen eri tason toimia, jotka kuuluvat pakotteiden niin sanottuun kolmanteen asteeseen.
Kevyen tason pakotteet koskisivat venäläisten ylellisyystavaroiden ja elintarvikkeiden sekä tiettyjen muiden tuotteiden kuten esimerkiksi kemikaalien, lannoitteiden ja ydin- ja terästeollisuuden tuotteiden ja aseiden tuonnin rajoittamista.
Tässä vaiheessa myös venäläisiä yksityishenkilöitä ja yrityksiä laitettaisiin mustalle listalle ja venäläishankkeiden rahoitus lopetettaisiin.
EU ryhtyi viimeisenä mainittuihin toimiin viime viikolla juuri ennen lennon MH17 maahansyöksyä.
Keskitason pakotteet puolestaan kohdistuisivat entistä kovemmin venäläisiin tuontituotteisiin. Niiden myötä yhä enemmän yksityishenkilöitä laitettaisiin lisäksi mustalle listalle ja rahoitussektorin rajoituksia lisättäisiin entisestään. Asiakirjan perusteella tässä vaiheessa loppuisi myös hiilen tuonti Venäjältä ja ”kaikki yhteistoiminta Venäjän ja EU:n välillä”.
Keskitason toimien myötä myös venäläisen aseteollisuuden kaipaamien eurooppalaisten komponenttien toimitukset katkaistaisiin.
Kaikkein korkeimman asteen pakotteet tarkoittaisivat asiakirjan mukaan täyttä tuontikieltoa venäläiselle öljylle ja maakaasulle. Kielto olisi Venäjälle valtava taloudellinen isku. EU ostaa noin 80 prosenttia venäläisestä öljystä ja kaasusta.
Öljyn ja kaasun tuontikiellon lisäksi EU asettaisi tässä vaiheessa myös entistä ankarampia rajoituksia sijoitustoiminnalle.
Energiapolttoaineiden tuontikielto kirpaisisi kovaa EU:ssakin. Muun muassa Saksa, Italia ja Puola saavat ainakin kolmanneksen energiastaan venäläisestä tuontikaasusta ja -öljystä. Lisäksi itäiset EU-maat ovat varsin riippuvaisia venäläisestä kaasusta, eikä monilla niistä ole kovinkaan suuria kaasuvarastoja, joiden avulla ne selviäisivät pitkästä tuontikatkosta.
