Pankkikonserni Handelsbankenin talousennusteet ovat onnistuneet parhaiten ennustamaan Suomen tulevaa talouskasvua viimeisen kymmenen vuoden aikana, selviää Verkkouutisten tekemästä selvityksestä.
Verkkouutiset tarkasteli, miten eri ennustelaitokset ovat onnistuneet arvioimaan ennusteissaan Suomen vuosien 2015–2024 talouskasvua ja vertasi ennusteita Tilastokeskuksen kansantalouden vuositilinpidon toteutuneisiin kasvulukuihin. Vuoden 2023 ja 2024 luvut bruttokansantuotteen kasvusta perustuvat ennakkotietoihin.
Vertailussa oli mukana kymmenen liikepankkia, talouden tutkimuslaitosta sekä valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki. Vertailussa käytettiin kunkin ennustevuoden osalta ennustelaitoksen alkuvuonna tai vuodenvaihteessa tekemää ennustetta. Jos tällaista ei ollut saatavilla, tarkastelussa oli edeltävän syksyn tuorein ennuste seuraavan vuoden talouskasvusta.
Kärkikolmikko osoittautui tiukaksi. Handelsbankenin, OP Ryhmän ja Danske Bankin kymmenen vuoden ennusteiden keskimääräinen absoluuttinen virhemarginaali oli hyvin lähellä toisiaan: ennustevirheet olivat kolmikolla keskimäärin 1,17-1,20 prosenttiyksikköä.
Valtiovarainministeriö sijoittuu vertailussa kuudennelle sijalle. Ministeriön talousennusteet ovat merkittäviä, koska ne toimivat yleensä hallituksen talouspolitiikan päätöksenteon pohjana.
Erot eri laitosten talousennusteissa olivat varsin pieniä, sillä kahdeksan kärjen osalta virhemarginaalin haarukka oli 0,20 prosenttiyksikköä.
Handelsbankenin entinen pitkäaikainen pääekonomisti Timo Hirvonen kommentoi selvityksen tuloksia Verkkouutisille.
– Kuulostaa tosi hyvältä, että olemme pystyneet olemaan kärjessä noin pitkän ajanjakson ennustetarkkuudessa. Se kertoo siitä, että on tehty pitkäjänteistä ja johdonmukaista ennustamista, talouden seurantaa ja analyysia, hän toteaa.
Hyvän ennusteen resepti
Hirvonen muistuttaa, että Handelsbanken-konsernissa on ollut varsin suuri ekonomistitiimi, joista Suomessa pari ekonomistia.
– Olemme pohtineet yhdessä varsinkin kansainvälisen talouden näkymää ja sitä, mitä koroille tapahtuu maailmalla ja euroalueella. Lisäksi Euroopan keskuspankin (EKP) korkopolitiikalla on iso merkitys Suomenkin taloudelle, Hirvonen muistuttaa.
– Ennustetta tehtäessä arvioidaan yhtäältä kansainvälisen talouden kehitystä ja toisaalta Suomen talouden kehittymistä eli kasvavatko investoinnit, kasvaako yksityinen kulutus, mitä tapahtuu julkisissa investoinneissa ja julkisessa kulutuksessa, hän jatkaa.
Ruotsalainen Handelsbanken-konserni on päättänyt vetäytyä Suomesta ja on tällä hetkellä ajamassa liiketoimintaansa hallitusti alas Suomessa.
Hirvonen nostaa yhdeksi selittäväksi tekijäksi ennusteiden erojen taustalla oletuksen maailmantalouden kehityksestä.
– Jos on hyvin pessimistinen käsitys esimerkiksi euroalueen talouskasvun osalta, niin kyllähän se vaikuttaa sitten myös Suomen vientiennusteeseen. Olemme pieni kansantalous, joten vientimarkkinoiden tapahtumilla on vaikutusta Suomen talouteen, hän havainnollistaa.
Ajankohta vaikuttaa osuvuuteen
Toiseksi vertailussa tulleen OP Ryhmän pitkäaikainen pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoo Verkkouutisille, mikä on hänen mielestään onnistuneen talousennusteen resepti.
– Olennaista on huolellinen tilannekuvan arvioiminen, nopeasti tulevan talousdatan mahdollisimman hyvä arvioiminen ja näiden hyödyntäminen yhdessä ekonometristen mallien ja talousteorian kanssa. Siitä se ennuste syntyy, Heiskanen kiteyttää.
Hän muistuttaa, että ajankohta voi vaikuttaa olennaisesti ennusteen osuvuuteen.
– Voi olla, että vuoden ensimmäinen ennuste on tehty erilaisella informaatiolla kuin myöhemmät. Sillä, onko ennuste tehty tammikuussa vai maaliskuussa, voi olla hyvin olennainen merkitys siihen, miten ennuste osuu kohdalleen jossakin tilanteessa, pääekonomisti muistuttaa.
Heiskasen mukaan taloustilanteen kehitystä voidaan ennakoida erilaisilla mallinnuksilla puolesta vuodesta vuoteen varsin hyvin, mikäli mitään erityisen yllättävää ei tapahdu. Siitä eteenpäin mentäessä todennäköisyys kasvaa, että jotain yllättävää tapahtuu, mikä heikentää ennustetarkkuutta.
Pandemia aiheutti haasteita
Sekä Heiskanen että Hirvonen mainitsevat koronapandemian erityisen haastavana tapahtumana ekonomisteille ennustaa taloutta. Tämän vahvistaa myös Verkkouutisten selvitys. Alkuvuoden 2020 talousennusteissa globaalista pandemiasta ei ollut vielä mitään tietoa, joten ennusteet menivät vuoden mittaan uusiksi.
– Koronakriisin aikaan tilannekuva muuttui hyvin nopeasti. Oli tärkeää pystyä etsimään sellaista dataa, joka kuvasi hyvin nopeasti sitä tilannetta, jossa oikeasti ollaan. Viralliset tilastot eivät pysyneet aina perässä ja mielikuvat siitä, mitä on kulloinkin tapahtumassa, saattoivat olla hyvin erilaisia kuin kovat faktat, Heiskanen kuvaa korona-ajan ennustamisen haasteita.
Hän painottaa, että on selvää, että ennuste menee pieleen, jos talouteen iskee jokin yllättävä vaikutus tai sokki.
– Ei voi ajatellakaan, että ennustaisimme kaikenlaiset tapahtumat maailmassa tulivuoren purkauksista pandemioihin. Ne ovat yllättäviä talouden ulkopuolelta tulevia tekijöitä. Joskus voi toki tulla talouspoliittisia päätöksiä, jotka ovat yllättäviä.
Hirvonen muistuttaa, että koronapandemian iskettyä keväällä 2020 talousennusteet muuttuivat aluksi hyvin synkiksi.
– Vähitellen kesän mittaan tunnelma alkoi muuttua ja lopulta talous supistui selvästi vähemmän, mitä alun perin ajateltiin. Kun julkaisimme elokuussa ennusteen, ajattelimme, että supistuminen on paljon pienempi, mitä aiemmin arvioimme. Se on varmasti yksi onnistuminen, mitä näinä vuosina on ollut, Handelsbankenissa vuosia ennusteita tehnyt Hirvonen toteaa.
Myös Heiskanen pitää koronapandemian iskemisen jälkeen tehtyjen ennusteiden osuvuutta onnistumisena.
– Omalta osaltamme koronapandemian tapahduttua se, miten ennakoimme tulevaa, osui aika lailla kohdalleen. Pystyimme aika hyvin arvioimaan sokin luonteen ja käyttämään nopeasti tulevaa dataa hyväksemme, jotta oltiin hyvin kärryillä sen jälkeen, Heiskanen arvioi.
Myös helmikuussa 2022 tapahtunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy siinä, etteivät vuoden alussa tehdyt alkuperäiset ennusteet osuneet.
– Venäjän hyökkäyssodan tapahduttua pystyimme arvioimaan kuitenkin varsin hyvin, minkälaista dynamiikka sen jälkeen tulisi olemaan, Heiskanen jatkaa.
Suurin epäonnistuminen?
Heiskanen nostaa esiin myös yhden tilanteen, jossa ennustaminen olisi jälkeenpäin arvioituna voinut osua paremmin.
– Viimeisen 10 vuoden aikana suurin epäonnistuminen on se, että inflaatiodynamiikkaa ei pystytty ennustamaan koronapandemian jälkimainingeissa. Inflaatiosokin ja korkojen nousun voimakkuus seurauksina ovat sellaisia, jotka olisimme voineet ennakoida mutta emme sellaista kyenneet. Vastaavanlaisista tilanteista oli esimerkkejä historiasta. Meillä oli myös skenaarioita, että tämäntyyppistä voisi tapahtua, mutta perusennusteeseen niitä ei viety, Heiskanen avaa taustoja.
2010-luvun puolivälissä vallinnut poikkeuksellisen matala korkotaso tuki investointeja ja yksityistä kulutusta. Parina vuonna ennustelaitokset aliarvioivat Suomen talouskasvua.
Jatkuvaan talouden seurantaan kuuluu myös virheiden analysointi ja niistä oppiminen.
– Otamme niistä kyllä käytännössä oppia. Teemme erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita sekä erilaisia ennustevirheanalyyseja ennusteiden osuvuudesta. Tiedämme, että epäonnistumme tasapuolisesti suuntaan ja toiseen matkan varrella normaaliolosuhteissa. Perusennuste on se, mille annetaan suurin todennäköisyys. Tarkastelussa on myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja, joiden tulemia tarkastellaan ja mietitään, mikä niiden merkitys voisi olla, Heiskanen kertoo.
Mikä on ollut pääekonomistin uran hankalin tilanne talouden ennustamiselle?
– Finanssikriisi ja koronapandemia. Ehkä pandemian nostaisin hankalimpana tässä edelle, koska se iski niin yllättäen ja tuli talouden ulkopuolelta. Yleisen epävarmuuden huomioiminen tällaisessa ennusteessa on hyvin hankalaa, Hirvonen arvioi.