Verkkouutiset

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky puhui etäyhteydelle Suomen eduskunnalle 8. huhtikuuta 2022. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Volodomyr Zelenskyi pelasti Suomen

BLOGI

Entä jos Ukrainan presidentti olisi vuosi sitten valinnut toisin?
Kimmo Sasi
Kimmo Sasi
Varatuomari, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri.

Kun Venäjä hyökkäsi 24.2.2023 Ukrainaan, kysyivät amerikkalaiset presidentti Volodomyr Zelenskyiltä, halusiko hän, että amerikkalaiset evakuoisivat hänet ja hänen lähipiirinsä. Zelenskyin kuuluisa vastaus oli: ”Taistelu on täällä. Tarvitsen ammuksia, en kyytiä”.

Vladimir Putin on hyvin selkeä päätöksenteossaan. Hänen historiaa luotaavat puheensa kertovat, että hän näkee Venäjän slaavilaisena suurvaltana ja ihailee Pietari Suurta ja vahvaa johtajuutta. Vahvalla johtajalla on missio ja hän muuttaa maailmaa. Hän näki Zelenskyin vain näyttelijänä ja Ukrainan jakautuneena. Hän arvioi lännen heikoksi Kabulin sekavan evakuointioperaation perusteella. Hän näki EU:n heikkona ja jakautuneena. Hän ei uskonut vanhuuden oireita osoittavan Joe Bidenin päätöksentekokykyyn ja lujuuteen. Siksi Putin päätti toimia.

On mielenkiintoista spekuloida, mitä olisi tapahtunut, jos historiassa jossain tilanteessa olisikin toimittu toisin. Putin uskoi valtaavansa Kiovan kolmessa päivässä. Zelenskyille tehdystä tarjouksesta päätellen amerikkalaisetkaan eivät uskoneet Ukrainan väestön haluun ja kykyyn taistella. Mutta Zelenskyi tunsi kansansa itsenäisyyden ja vapauden kaipuun paremmin. Hän otti myös henkilökohtaisen riskin panoksena elämänsä.

Jos Zelenskyi olisi vastannut amerikkalaisille: ”Tulkaa ja hakekaa Ukrainan johto turvaan”, Putin olisi saanut haluamansa. Amerikkalaiset olisivat ilmoittaneet venäläisille, että he lähettävät kuljetuskoneita Kiovaan ja tuovat maan johdon pois länteen. Olaf Scholz ja Emmanuel Macron olisivat kiirehtineet ilmoittamaan, että hekin haluavat lähettää kuljetuskoneita hakemaan länsimielisiä pois Kiovasta.

Venäläiset olisivat toki sallineet tämän. Poliittisen ja sotilaallisen johdon paettua Kiovasta olisivat ukrainalaiset arvioineet, että taistelu on turhaa. Venäläiset joukot olisivat marssineet pitkässä kolonnassa Kiovaan. Putin olisi saapunut Maidanin aukiolle, jossa hänet olisi kukitettu Ukrainan pelastajana.

Ukrainassa olisi toki ollut paikallista vastarintaa varsinkin, kun länsimielisen älymystön puhdistukset olisi aloitettu. Nämä sissiryhmät olisivat pyytäneet lännestä aseistusta selviytyäkseen. Saksa olisi heti ilmoittanut, että se ei anna aseita ryhmille, jotka häiritsevät Saksan hyviä suhteita Venäjään ja vaikeuttavat terroriteoilla Saksan ja Venäjän energiayhteistyötä. CIA olisi voinut joitakin aseita salakuljettaa, mutta niin ettei kukaan saisi sitä selville. EU olisi pahoitellut julkilausumassa Venäjän toimintaa, mutta ollut tyytyväinen Putinin lupaukseen kansanäänestyksen järjestämisestä Ukrainan liittymisestä Venäjään. EU olisi luvannut lähettää 100 tarkkailijaa seuraamaan kansanäänestystä.

Venäjän joukkojen levittäydyttyä Odessan ohi Moldovan rajalle, olisi Transnistriasta kuulunut avunpyyntöjä rauhan turvaamisesta Moldovassa. Venäläiset joukot olisivat menneet Transnistriaan siellä jo olevien Venäjän joukkojen tueksi. Kun monta bussilastillista ihmisiä olisi kuljetettu Moldovan pääkaupunkiin Kisinoviin osoittamaan mieltä, olisivat venäläisjoukot jatkaneet matkaa Kisinoviin ja ”rauhoittaneet” tilanteen siellä. Tilanteen selkeyttämiseksi Moldovassa olisi järjestetty vaalit. Niissä länsimielisten puolueiden enemmistö olisi kutistunut 0,6 prosentin ääniosuuteen. Moldova olisi solminut liittosopimuksen, jossa Venäjä vastaisi maan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Nähtyään Venäjän menestyksen Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka olisi anonut Putinia hyväksymään Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton loppuun viemisen. Mailla olisi yhteinen Moskovasta johdettu ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Armeijat olisi yhdistetty.

Tämän jälkeen olisi aloitettu rakennustyöt 70 kilometriä Virosta itään sijaitsevan Pihkovan sotilastukikohdan laajentamiseksi. Sinne olisi tuotu suuri osa Ukrainaan mobilisoiduista joukoista. Tämän jälkeen Putin olisi tehnyt vaikeimman ratkaisunsa: voiko Nato-maahan hyökätä ja sen valloittaa.

Baltiassa kansa olisi epätoivoista ja moni muuttaisi pois. Liittoutumattomissa Suomessa ja Ruotsissa pelättäisiin, pantaisiin kädet ristiin ja pää pensaaseen ja toivottaisiin parasta. Maat ilmoittaisivat, että ne ovat puolueettomia eivätkä anna ilmatilaansa missään olosuhteissa Naton käytettäväksi eivätkä halua millään tapaa joutua konfliktin osapuoliksi.

Tämän jälkeen, kun Baltian maiden puolustaminen Naton joukoille Puolasta käsin olisi melkein mahdotonta, Putinin päätöksenteko olisi helppoa. Hän keskittäisi massiiviset voimat Baltian maiden rajalle. Urheasta vastarinnasta huolimatta Venäjä valtaisi Baltian maat viikossa. Suomikin olisi EU:n huippukokouksessa käsittelemässä Baltian maiden pyyntöä tuesta EU:n peruskirjan 42.7 artiklan perusteella. Neuvosto antaisi julkilausuman, jossa paheksuisi Venäjän toimintaa. Kun Putin olisi kuitenkin ilmoittanut aselevosta ja että Venäjän joukot eivät ylittäisi vanhan Neuvostoliiton rajoja, olisi neuvosto huojentunut ja korostaisi yhtenäisyyttään tulevien Venäjä suhteiden rakentamisessa.

Vielä Putin kuitenkin muistaisi, että Pietari Suuri valloitti Suomen 1713. Hänen pitäisi päättää, kuuluuko Suomi keisarikuntaan vai riittäisikö kumppanuussopimus. Jos uusi YYA-sopimus riittäisi, sisältäisi se Suomen EU-suhteen uudelleen arvioimisen ja ainakin samojen kaupallisten ehtojen soveltamisen Venäjään. Lisäksi ehtona olisi läntisten sotilaallisten yhteyksien katkaiseminen ja armeijan uuden kaluston tekeminen Venäjä-yhteensopivaksi. Suomen pitäisi kansainvälisissä järjestöissä tukea Venäjän ”rauhantahtoista” politiikkaa ja varautua tulevaan yhteisillä sotaharjoituksilla.

Suomessa Putinin ehdotus Suomen ja Venäjän suhteiden järjestämisestä aiheuttaisi keskustelua. Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja sanoisivat, että he ovat aina varoittaneet Yhdysvalloista ja USA on uhka rauhalle. Paavo Väyrynen ilmoittaisi, että hän jo väitöskirjassaan todisti, että Neuvostoliitto on ikuinen ja Suomen pitää tämä muistaa toiminnassaan. Sanna Marin muistuttaisi, että hän jo tammikuussa 2022 totesi, että Suomi ei liity Natoon hänen pääministerikaudellaan. Kansa ei kannattaisi Nato-jäsenyyttä, vaan olisi valmis taipumaan sopimusjärjestelyihin Venäjän kanssa, joissa otettaisiin huomioon Venäjän ja Suomen historiallinen yhteys ja Venäjän turvallisuusintressit. Sauli Niinistö saisi J.K. Paasikiven roolin.

Joku ulkomaalainen turvallisuuspolitiikan tutkija saattaisi kirjoittaa, että hän ei ymmärrä, miksi Suomi ja Ruotsi eivät liittyneet Natoon suuren laajentumisen yhteydessä 2004. Silloin olisi voitu kerralla rakentaa Pohjois-Euroopan puolustus toimivaksi ja uskottavaksi. Historia osoittaa, että heikkous Venäjän edessä on kutsu sotaan, vain vahvuus turvaa rauhan ja vapauden.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)