Voitaisiinko koko itäraja aidata? ”Siihen emme kykene”

SDP:n Kimmo Kiljunen ei pidä ajatusta realistisena.
Esteaitaa, piikkilankaa sen päällä sekä valvontakameroita Rajavartiolaitoksen järjestämässä itärajan esteaita -hankkeen mediatilaisuudessa Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä Imatralla 26. lokakuuta 2023. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Esteaitaa, piikkilankaa sen päällä sekä valvontakameroita Rajavartiolaitoksen järjestämässä itärajan esteaita -hankkeen mediatilaisuudessa Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä Imatralla 26. lokakuuta 2023. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Suomen itärajalle on rakennettu esteaitaa, jonka tarkoituksena on parantaa rajaturvallisuutta. Raja-aitaa on rakennettu muun muassa raja-asemien ja rajanylityspaikkojen lähialueille.

Toisinaan julkisuudessa on esitetty ajatuksia, pitäisikö koko itäraja aidata kokonaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Verkkouutisten Sanna Ukkola Show:ssa vieraillut kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) huomauttaa, että koko itärajan aitaaminen piikkilanka-aidoilla ei ole realistinen vaihtoehto. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Suomella on Venäjän kanssa yhteistä maarajaa noin 1 350 kilometriä.

– Se on Suomenkin mittakaavassa aivan suunnattoman kokoinen raja. Siihen emme kykene, että voisimme vetää piikkilankaa koko rajalinjan, Kiljunen sanoo.

Hänen mukaansa raja-aitaa on pystytetty rajanylityspaikkojen läheisille kilometreille siksi, etteivät ihmiset pääsisi pyrkimään joukoittain maahan esimerkiksi raja-asemien viereisten pelto- tai metsäalueiden kautta.

– Näin me pyrimme hallitsemaan, että maahantulo kulkee raja-aseman kautta.

Kiljunen myös huomauttaa, että tällä hetkellä kukaan poliitikko ei ole ajattelemassa, että koko pitkä rajalinja Ivaloon asti aidattaisiin piikkilinjalla.

Poimintoja videosisällöistämme

– Tällaisia laskelmia ei ole realistista tehdä.

Samassa ohjelmassa vierailleen kokoomuksen kansanedustajan Jarno Limnéllin mukaan jää nähtäväksi, kuinka suureksi raja-aidan hyöty tulee muodostumaan, kun se ei kata koko rajalinjaa.

– Raja-aitoja on mietitty sellaisille alueille, joille voisi suuntautua ihmisvirtoja.

Hän myös korostaa, että pitää muistaa, ettei Suomen itärajalle pystytettävä raja-aita ole samanlainen este kuin esimerkiksi Israelin ja Libanonin rajalla olevat massiiviset esteaidat.

– Nämä (itärajan esteaidat) ovat sellaisia, että niillä pyritään ohjaamaan ihmisiä ja ihmisvirtoja tiettyihin paikkoihin, missä ihmiset ovat heitä valmiina odottamassa, Limnéll toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kimmo Kiljunen nostaa esiin myös sen, että Suomen itärajaa suojaa suurissa määrin luonto.

– Siellä on valtavat metsä- ja suoalueet. Ne ovat toivottomia paikkoja siviilipakolaisten tulla eivätkä edes viranomaiset kykene toimittamaan sinne ihmisiä massoittain.

– Täytyy olla realisti, mutta kaikkeen täytyy toki varautua, Kiljunen jatkaa.

Mainos