Suomen talouden kasvu kiihtyy, maailmalta tulee vetoapua ja inflaatiokin on palaamassa ns. normaalimmalle tasolle. Lyhyellä aikavälillä Suomea kurittaa kuitenkin tahmea koronarajoitusten poisto, joka pitää kiinni palvelualaa telineissään.
– Kun joku vaan antaisi luvan lähteä, niin kyllä se talous lähtisin nousuun, tiiivistää Akavan pääekenomisti Pasi Sorjonen tilannetta.
– On epäonnistuttu siinä, että avautumiseen ei ole valmistauduttu. Esimerkiksi Tanska on kyennyt tässä paremmin toimimaan, sanoi puolestaan EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen Akava Worksin talousennusteen julkistamistilaisuudessa keskiviikkona.
Akava Worksin talousennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia ja 3,0 prosenttia vuonna 2022, mutta se huomauttaa, etteivät ennusteet toteudu, mikäli Suomea ei avata tai joudutaan uusiin toimiin syksyllä.
Sorjosen mukaan periaatteessa koronan jälkeinen kasvu toimii loogisesti. Siellä missä on ollut kovin pysähdys, tulee myös kovin nousu, mutta:
– Matkatoimistojen liikevaihto ei ole viime joulukuusta noussut lainkaan, ravintoloilla on jopa laskua. Joulukuussa ajateltiin, että kun rokotukset alkaa, paluu kovin nopea. Näin ei ole käynyt, Sorjonen muistuttaa.
Akava arvioikin, että esimerkiksi matkailun kohdalla vielä kolmas vuosineljänneskin on vaisu ja varsinainen kasvu alkaisi vuoden lopulla ja ensi vuonna.
– Koronakriisi on edelleenkin palvelualojen kriisi. Kun rajoituksia höllennetään, alkaa myös kasvu, Sorjonen sanoo.
Pitäisikö talouspolitiikkaa muuttaa?
Maailmalla, etenkin USA:ssa, inflaatio on kiihtymässä. Vienti vetää paremmin ja koronan tulpan aukeneminen yllyttää palveluiden kulutukseen. On siis alkanut nousukausi.
Suomessa hallituksen talouspolitiikka on tulevinakin vuosina elvyttävää huolimatta kasvun kiihtymisestä. Pitäisikö linjaa muuttaa?
Sorjosen ja Kurrosen mukaan pitkän aikavälin työllisyystoimia olisi tehtävä ja esimerkiksi ansiosidonnaista porrastettava. Sorjonen näyttäisi vihreää valoa myös kovemmalle menokurille.
– Julkisissa menoissa kehysten ylitys vuonna 2023 on aikamoista hätävarjelun liioittelua. Ei niissä oloissa enää tarvita elvyttää, Sorjonen vastaa.
– Meillä on tosi isot haasteet, ikäluokat pienenevät, sanoo Kurronen ja viittaa siihen, että jatkossa siis työikäisten veronmaksajien joukko vähenee, mikä edellyttää rakenteellisia muutoksia ja ulkomaisen työvoiman hankintaa.