Brittitutkija Jade McGlynn uskoo venäläisten hiljaisen hyväksynnän Ukrainan sodalle muuttuvan vasta olosuhteiden pakosta. Käytännössä tämä edellyttäisi ratkaisevaa käännettä rintamalla.
– Ainoa realistinen skenaario olisi selvä Ukrainan voitto. Pakotteet ja taloudelliset toimet eivät käännä kansaa Vladimir Putinia vastaan. Viimeisten 25 vuoden aikana tehdyt mielipidemittaukset osoittavat, että talousvaikeudet saavat venäläiset lähinnä kaipaamaan neuvostotyylistä suunnitelmataloutta, Jade McGlynn sanoo Verkkouutisille.
Kremlin on arveltu turvautuvan syksyllä mahdollisesti uuteen liikekannallepanokierrokseen. Toimenpide olisi epäsuosittu ja kohtaisi samankaltaista välttelyä kuin viime syksynä. Jade McGlynnin mukaan se ei kuitenkaan aiheuttaisi radikaalia tai nopeaa muutosta sotaa koskeviin asenteisiin.
– Vaikka se voikin herättää yhä kovempaa arvostelua puolustusministeriön epäpätevyyttä ja korruptiota kohtaan, McGlynn sanoo.
Jade McGlynn kävi kuluvalla viikolla esittelemässä Helsingissä uutta teostaan Venäjän sota (Docendo). Tutkija arvioi Ukrainan sodan nousseen Venäjällä suureen symboliseen arvoon, sillä konflikti kytkeytyy osaksi venäläistä identiteettiä ja historiakäsitystä. Tämä tekee nyky-Venäjästä vaarallisen ja epävakautta aiheuttavan valtion.
Hän huomauttaa, että Venäjän eliittien asenteet poikkeavat tavallisesta kansasta. Osa heistä oli huojentunut Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhinin kuolemasta, koska hänen katsottiin aiheuttaneen runsaasti ongelmia.
Jade McGlynn uskoo kovaa linjaa kannattavien radikaalien silovikien saaneen samalla näpäytyksen. He ovat vaatineet Venäjän asettamista nykyistä selvemmin sotatilaan.
– Presidentin sisäpiirissä monet suhtautuivat myötämielisesti Prigozhinin näkemyksiin Ukrainan sodasta, vaikka eivät pitäneet hänestä henkilökohtaisesti. Monet Putinin lähimmistä neuvonantajista haluaisivat kääntää yhteiskunnan militaristiseen suuntaan ja raivata sotilasjohdosta tiettyjä hahmoja, McGlynn sanoo.
Rauhanomaista vallanvaihtoa Kremlissä voi pitää äärimmäisen epätodennäköisenä. Sen edellytyksenä olisi, että ilman aseellista vastarintaa vallasta luopuva eliitti voisi luottaa siihen, että heidän vapauteensa ja omaisuuteensa ei kajottaisi.
– Nykyisessä sotatilanteessa tällaisia takeita tuskin annettaisiin ja vaikka annettaisiin, niin niistä ei pidettäisi kiinni. Putinin puheet vuodesta 1917 ja sisällissodasta olivat viittaus juuri tähän suuntaan. Putinin hallinto ei voi luopua vallasta rauhanomaisesti, McGlynn toteaa.
Venäjän eliitit tuskin pääsisivät yksimielisyyteen Vladimir Putinin seuraajasta. Uuden johtajan asema voisi myös horjua pian.
– Uskon, että uusi hallinto voisi kääntyä nationalistiseen suuntaan, mutta keskittäisi voimansa pääasiassa maan sisäisiin asioihin. Tällöin Ukrainalle voisi avautua tilaisuus palautua sodasta ja liittyä Natoon, mikä tarjoaisi uskottavan pelotteen Venäjän luomaa uhkaa vastaan, Jade McGlynn sanoo.