– Uusia menotarpeita syntyy, kun maailma muuttuu. Se on ymmärrettävää. Mutta voiko tosiaan olla niin, että mistään nykyisistä menoeristä ei tarvitse tai voi luopua? ”Lisätään menoja mutta mistään ei leikata”-logiikalla siirrämme laskun tuleville sukupolville, Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle tviittaa.
Hallitusneuvotteluiden vetäjä Antti Rinne (sd.) on vahvistanut, että tuleva hallitus on sopinut 1,2 miljardin euron pysyvistä menolisäyksistä.
Rinteen mukaan hallituksen tavoitteena on, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.
Valtiovarainministeriön perusuran mukaan julkinen talous on kuitenkin 1,6 miljardia euroa alijäämäinen hallituskauden päättyessä vuonna 2023, ellei mitään tehdä.
Perusuran mukaiseen alijäämään 1,6 miljardia lisättynä uudet menot vievät julkisen talouden 2,8 miljardia euroa pakkaselle vuonna 2023.
Hallitusneuvotteluissa on Rinteen mukaan sovittu, että menolisäykset katetaan työllisyystoimenpiteillä, veroelementeillä ja uudelleen kohdennuksilla.
Verkkouutisten tietojen mukaan työllisyysasteen nostolla aiotaan kattaa 1,9 miljardia euroa alijäämästä. Rinne on vahvistanut, että veronkorotusten osuus on 700 miljoonaa euroa. Lisäksi 200 miljoonaa euroa saadaan kohdentamalla uudelleen muun muassa yritystukia.
Näin saatavista tuloista kertyy yhteensä 2,8 miljardia, eli ainakin paperilla talous olisi tasapainossa vuonna 2023.
Uusia menotarpeita syntyy, kun maailma muuttuu. Se on ymmärrettävää. Mutta voiko tosiaan olla niin, että mistään nykyisistä menoeristä ei tarvitse tai voi luopua? ”Lisätään menoja mutta mistään ei leikata”-logiikalla siirrämme laskun tuleville sukupolville https://t.co/v4X7okiFs0
— Minna Helle (@MinnaHelle) May 30, 2019