Tekoäly voi auttaa kartoittamaan eri sijoitusvaihtoehtoja, mutta päätöksiä ei kannata jättää sen varaan. Näin arvioi Wall Street Journalin toimittaja Gunjan Banerji oman kokeilunsa perusteella.
Lehden kokeilussa ChatGPT sai tehtäväkseen neuvoa kuvitteellista sijoittajaa, jolla oli miljoona dollaria sijoitettavana pitkällä aikavälillä. Tulokset olivat osin järkeviä, mutta paljastivat myös riskejä. Tekoäly osasi kuulostaa vakuuttavalta silloinkin, kun sen neuvot muuttuivat liian monimutkaisiksi tai arvaileviksi.
Banerji pyysi ChatGPT:tä toimimaan sijoitusneuvojana 30–35-vuotiaalle sijoittajalle, jonka tavoitteena oli kasvu, mutta riskinsietokyky oli keskimääräinen. Tekoäly ehdotti hajautettua salkkua, jossa suurin osa rahoista olisi osakkeissa, osa korkosijoituksissa ja pieni osa käteisenä.
Käytännössä ehdotus tarkoitti sitä, että sijoituksia ei laitettaisi yhden osakkeen tai toimialan varaan. Rahaa jaettaisiin esimerkiksi Yhdysvaltain osakemarkkinoille, kansainvälisiin osakkeisiin, valtionlainoihin ja käteiseen puskuriksi.
Sijoitusneuvoja Allan Roth arvioi WSJ:lle, että ChatGPT:n alkuperäinen ehdotus läpäisi kokeen välttävästi. Osa valinnoista olisi kuitenkin voinut olla yksinkertaisempia ja laajemmin hajautettuja. Hän huomautti myös, ettei kuvitteellinen sijoittaja välttämättä hyötyisi kaikista verotuksellisista ratkaisuista, joita tekoäly ehdotti.
Jo kokeilun alussa vastaan tuli perusongelma. ChatGPT teki yksinkertaisen laskuvirheen ja piti salkussa enemmän käteistä kuin käyttäjä oli pyytänyt. Pieneltä näyttävä virhe voi sijoittamisessa muuttua suureksi, jos kyse on isoista summista.
Kuin älykäs opettaja
Massachusetts Institute of Technologyn rahoituksen professori Andrew Lo sanoo lehdelle, että tekoälyä kannattaa kohdella kuin poikkeuksellisen älykästä apuopettajaa, jonka arvioihin ei silti voi luottaa sokeasti.
Hänen mukaansa mallit voivat kehittyä nopeasti, mutta ne eivät vielä ole valmiita toimimaan sijoittajan vastuullisina neuvonantajina.
OpenAI:n edustajan mukaan ChatGPT voi auttaa vaihtoehtojen kartoittamisessa, kysymysten valmistelussa ja talousasioiden ymmärtämisessä, mutta malli ei korvaa luvan saanutta ammattilaista.
Kokeilun hankalimmat kohdat liittyivät markkinoiden ajoittamiseen. Kun markkinoita heiluttivat esimerkiksi Iranin sota, Yhdysvaltain hallinnon sulku-uhka ja tullipolitiikka, ChatGPT osasi kuvata riskejä varsin selkeästi. Sen jälkeen neuvot alkoivat kuitenkin mennä pidemmälle.
Tekoäly ehdotti muun muassa salkun suojaamista optioilla tai muilla suojauskeinoilla. Tavalliselle sijoittajalle tämä on vaikea neuvo, sillä optioiden hinnoittelun ja riskien ymmärtäminen vaatii osaamista.
Peltoma Capital Partnersin sijoitusjohtaja Rubin Miller sanoo, että tällainen ohje olettaa käyttäjän osaavan arvioida, milloin suojaus on halpaa tai kallista. Hänen mukaansa useimmat sijoitusneuvojatkaan eivät tee tällaista kovin helposti.
– Sijoitusmaailmassa hullua on se, että vaikka uutisen arvioisi oikein, voi silti tehdä väärän kaupan, Miller sanoo.
Tulokset jäivät jälkeen S&P-indeksistä
Sama ongelma näkyi osakepoiminnoissa. ChatGPT ehdotti kauppasotaan liittyen yhtiöitä, joiden se arvioi voivan hyötyä tilanteesta. Mukana oli esimerkiksi puolustusteollisuuden osakkeita.
Banerjin mukaan ehdotettu kori jäi kuitenkin jälkeen S&P 500 -indeksistä.
Erityisen riskialttiiksi kokeilu muuttui, kun toimittaja kysyi vivutetuista pörssirahastoista. Ne ovat rahastoja, joiden arvo voi nousta tai laskea tavallista rajummin, koska ne pyrkivät moninkertaistamaan markkinaliikkeen. ChatGPT varoitti ensin niiden vaarallisuudesta, mutta käyttäjän painostaessa alkoi silti neuvoa, miten niitä voisi käyttää.
Banerjin mukaan tämä tuntui ajoittain siltä, että tekoäly antoi käyttäjälle sen, mitä tämä halusi kuulla. Floridan yliopiston apulaisprofessori Alejandro Lopez-Lira kuvaa samaa ongelmaa sanomalla, että mallit voivat olla liian miellyttämishaluisia.
Lehden kokeilun opetus on, että tekoäly voi toimia sijoittajalle apuvälineenä, mutta ei päätöksentekijänä. Se voi selittää käsitteitä, hahmotella vaihtoehtoja ja auttaa kysymään parempia kysymyksiä. Suurin riski syntyy, jos käyttäjä alkaa pitää sen vastauksia henkilökohtaisena sijoitusneuvona.
Lon mukaan tekoäly voidaan ehkä joskus kouluttaa toimimaan sijoittajan edun mukaisesti samalla tavalla kuin ihmisiä koulutetaan vastuullisiksi neuvonantajiksi. Hänen mukaansa siinä pisteessä ei kuitenkaan vielä olla.
– Suojakaiteita ei ole vielä olemassa yksityissijoittajien suojelemiseksi, Lo sanoo.