Professorin mukaan syitä siihen, miksi Iranin sota ei ole aiheuttanut shokkia markkinoille on kasvanut resilienssi ja usko diplomaattiseen ratkaisuun.
Öljyn hinta nousee, kuluttajat ja keskuspankit ovat huolissaan. Ainoa taho, joka ei vaikuta olevan huolissaan tilanteesta on osakemarkkinat. Toistaiseksi.
Vertailun vuoksi vuonna 1973 pörsseissä nähtiin suurin romahdus sitten toisen maailmansodan.
Markkinareaktiot olivat myös nyt nähtyjä reaktioita voimakkaammat, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti tullit muun muassa Euroopan unionille viime vuoden huhtikuussa. Silloin pörssien syöksy sulatti lähes 5 biljoonaa dollaria osakkeiden arvosta Yhdysvalloissa.
Mikä on toisin?
– Kriisejä ei voi verrata oikein keskenään. Resilienssiä on huomattavasti enemmän kuin vuoden 1973 öljykriisissä. Meillä on paljon enemmän mekanismeja, joiden avulla pystymme varautumaan tilanteeseen, sanoo Oulun yliopiston laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallunki Verkkouutisille.
Kallunki mainitsee yhtenä mekanismina öljyn varmuusvarastot, joita tilanteen takia on avattu käyttöön. Toinen syy on se, että maailmassa on käytössä huomattavan paljon enemmän erilaisia energianlähteitä kuin 1970-luvun maailmassa.
Riskejäkin on ilmassa.
– Nyt emme ole nähneet tilannetta, jossa polttoaine loppuisi. Jos tilanne jatkuu ja muuttuu oikeasti öljykriisiksi, niin olemme pahemmassa tilanteessa.
Hormuzinsalmi on kuin ydinase
Markkinoiden vaimeaan reaktioon merkittävä syy odotus kriisin ratkaisusta.
– Markkinoiden konsensus on, että tilanteeseen saadaan ratkaisu diplomatian keinoin. Yhdysvalloissa on lähestymässä välivaalit ja presidentti Trumpilla on varmasti tahtotilana saada asiaan jonkinlainen ratkaisu, Kallunki sanoo.
– Jos kriisiin ei saada ratkaisua, niin sitten osakemarkkinatkin seuraavat perässä.
Presidentti Alexander Stubb vertasi Hormuzinsalmea taloudelliseen ydinaseeseen taannoin puhuessaan Washingtonissa Brookings-instituutissa.
– Termi on loistava. Yhdysvalloilla olisi mahdollisuus tulittaa Iran takaisin kivikaudelle, mutta käytännössä jenkit eivät voi sitä tehdä, koska öljyn kautta vaikutukset olisivat niin merkittävät myös Yhdysvalloissa, Kallunki sanoo.
– Se tarkoittaa sitä, että jonkinlainen diplomaattinen ratkaisu pitää löytää. Ainakin niin, että tölkkiä potkitaan hieman eteenpäin.
Markkinat näkevät pitkälle
Jos tilanne jatkuu nykyisenlaisena, niin suuria heilahduksia ei tulla näkemään. Markkinoiden luottamus diplomaattiseen ratkaisuun on vahva. Kallungin mukaan Hormuzinsalmen sulkua ei voi verrata koronan ja finanssikriisin kaltaisiin kriiseihin. Ainakaan vielä.
– Jos tilanne jatkuu nykyisenlaisena ja kapasiteettia öljyn tuotannolle on, mutta sitä ei saada käyttöön, niin se näkyy hinnannousuna ja inflaationa, joka imeytyy muuhun tuotantoon ja myös palvelusektorin hintoihin, Kallunki sanoo.
– Se olisi taloudelle ikävä tilanne. Inflaatio alkaa näkyä korkojen nousuna. Osakemarkkinoilla korkojen nousu tarkoittaa teknisesti ottaen kurssien laskua, koska korkotuotteet ovat silloin houkuttelevampia sijoituskohteita kuin osakkeet ja rahastot.
Kallunki ei osaa sanoa tarkkaan millaisella aikavälillä kehitys voisi tapahtua.
– Puhumme ennemmin kuukausista kuin viikoista.
Englannin keskuspankin varapääjohtaja Sarah Breeden varoitti osakemarkkinoiden romahtamisvaarasta viime viikolla BBC:n haastattelussa. Hänen mukaansa nykyiset osakehinnat eivät heijasta maailmantalouden nykytilaa.
Kallunki ei ole Breedenin väitteen kanssa samaa mieltä.
– Osakekurssit ovat yksi parhaimmista tulevan talouskehityksen ennakoijista. Niiden kehitys ennustaa hämmästyttävän hyvin talouden kehitystä vuoden päähän. Heiluntaa saattaa lyhyellä aikavälillä tapahtua, mutta osakemarkkinat näkevät ällistyttävän hyvin talouden lukujen taakse, Kallunki sanoo.
– Kriiseissä on vastaavanlaisia kommentteja aina. Pidemmällä aikavälillä osakemarkkinat ovat osoittaneet, että ne ovat olleet oikeassa, vaikka lyhyellä aikavälillä voidaankin nähdä ylireagointia, joka kuuluu osakemarkkinoiden luonteeseen.