Saksassa on virinnyt laaja yhteiskunnallinen keskustelu maan toiseksi suurimman puolueen AfD:n (Alternative für Deutschland) mahdollisesta kieltämisestä.
Saksan kotimaan tiedustelupalvelu (BfV) luokitteli toukokuussa AfD-puolueen äärioikeistolaiseksi ryhmäksi.
Toimi on herättänyt kiivaan keskustelun helmikuun parlamenttivaaleissa historiallisen toisen sijan saavuttaneen puolueen kieltämisestä ja saattanut tärkeän päätöksen maan tuoreen liittokanslerin Friedrich Merzin harteille.
– Hän ottaa sen erittäin vakavasti, yksi liittokanslerin lähimmistä liittolaisista kertoi Financial Timesille.
AfD jätti tuomioistuimeen valituksen tiedustelupalvelun luokituksesta, ja se keskeytettiin haasteen jälkeen.
Poliittinen aikakauslehti Cicero julkaisi BfV:n salaisen tiedusteluraportin verkossa. Raportti on yli 1100 sivua pitkä, ja siinä on sadoittain esimerkkejä AfD:n johtajien ja edustajien puheista ja viesteistä. Nimeltä mainittuja AfD:n jäseniä on raportissa yli 350.
Merz sanoi aiemmin tänä vuonna, että AfD pyrkii ”tuhoamaan” hänen puolueensa kristillisdemokraattisen unionin (CDU) ja ”heikentämään demokratian perustaa”. Hän on myös tehnyt suoran vertailun AfD:n ja natsien valtaannousun välillä sanomalla, että ”yksi ’33” riitti Saksalle, viitaten kansallissosialistien valtaantulovuoteen 1933.
Merz on kuitenkin aiemmin ilmaissut epäluulonsa siitä, onko kielto viisas toimi taistelussa äärioikeistoa vastaan.
Merz vastasi tiedustelupalvelun uuteen luokitukseen sanomalla, että uusi hallitus päättäisi, miten toimia vasta ”huolellisen tarkastelun jälkeen”, varoittaen:
– Et voi kieltää 10 miljoonaa äänestäjää.
Kaikki vakiintuneet poliittiset puolueet ovat yhtä mieltä Saksan perustuslain arvojen vastaisen puolueen aiheuttamasta uhasta, koska puolueiden mukaan AfD edistää maahanmuuttovastaisia ja rasistisia ajatuksia.
Merzin baijerilaisen sisarpuolueen, kristillissosiaalisen unionin (CSU) johtaja Markus Söder on todennut, että AfD:tä ei torjuta ”itkemällä ja vinkumalla” vaan ”tekemällä vihdoin politiikkaa kunnolla”.
Myös Saksan julkinen mielipide on jakautunut, ja kiellon kannatus on tuoreiden mielipidemittausten mukaan vain hieman yli 50 prosenttia.
Saksan toisen maailmansodan jälkeisessä perustuslaissa, jonka Yhdysvallat ja muut liittoutuneiden voittajavallat hyväksyivät kolmannen valtakunnan tappion jälkeen, Saksa kuvataan ”valppaaksi demokratiaksi”, joka on varustettu työkaluilla tämän aseman vahvistamiseksi. Tähän lukeutuvat myös puolueiden kiellot.
Saksan liittotasavallassa on toisen maailmansodan jälkeen kielletty kaksi puoluetta: kansallissosialistien seuraaja, sosialistinen valtakunnan puolue, kiellettiin vuonna 1952 ja kommunistinen puolue vuonna 1956.
AfD voi olla liian suuri kiellettäväksi. Puolue sai helmikuun liittopäivävaaleissa lähes 21 prosentin kannatuksen ja nousi Saksan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Sen jälkeen tehdyissä mielipidetiedusteluissa puolueen kannatus on kasvanut vieläkin suuremmaksi – ylittäen joissakin gallupeissa jopa CDU:n lukemat.
– On melko haastavaa käyttää puoluekieltoja välineenä populistisia puolueita vastaan Euroopassa nykyään. Monet ihmiset valitsevat heidät vapaissa ja rehellisissä vaaleissa, muistuttaa FT:lle Euroopan politiikan professori Angela Bourne Roskilden yliopistosta Tanskasta.
Hallitus tai jompikumpi parlamentin kahdesta kamarista voi vaatia perustuslakituomioistuinta julistamaan puolueen lainvastaiseksi. Asiantuntijoiden mukaan tällainen prosessi kestäisi vähintään kaksi vuotta.
Kielto johtaisi toteutuessaan puolueen hajoamiseen, jonka seurauksena istuvat kansanedustajat menettäisivät valtakirjansa. AfD:n omaisuus voitaisiin takavarikoida. Lisäksi johtavia henkilöitä kiellettäisiin perustamasta seuraajaorganisaatioita.
Asiantuntijat ovat varoittaneet, että monimutkainen prosessi voi helposti kostautua varsinkin, jos se epäonnistuu.
CSU:n sisäministeri Alexander Dobrindt on myös ilmaissut huolensa siitä, että ei ole riittävästi todisteita osoittamaan, että AfD heikentäisi ”taistelullisesti ja aggressiivisesti” Saksan demokratiaa.
Toiset varoittavat, että prosessin käynnistäminen vain vahvistaisi puolueen väitteitä siitä, että sitä vainotaan.
AfD:n puheenjohtajat ovat kuvailleet päätöstä luokitella puolueen äärioikeisto ”poliittisesti motivoituneeksi”.
Kantaa on ottanut myös Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio, joka on syyttänyt Saksaa ”naamioituneesta tyranniasta” ja kehottanut poliitikkoja lopettamaan AfD:n sulkemisen vallanjakosopimusten ulkopuolelle. Tämä on vaikeuttanut myös Merzin pyrkimyksiä rakentaa suhteita Yhdysvaltain hallinnon kanssa.
Merkittävin vaikutus voi asiantuntijoiden mukaan liittyä AfD:n rahoitukseen: AfD:n toiveet saada osa poliittisille järjestöille vuosittain jaettavasta 700 miljoonasta eurosta voi vaikeutua luokittelun seurauksena.
