Presidentti Vladimir Putinin ydinaseuhitteluun on Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (Sipri) tutkimusjohtaja Sibylle Bauerin mielestä suhtauduttava vakavasti, vaikka on kyseenalaista, palvelisiko taktisin ydinasein tehty isku Ukrainaan Venäjän sotilaallisia tavoitteita.
– Yksi suurista kysymyksistä on se, voimmeko laskea rationaalisen käyttäytymisen varaan, Bauer arvioi Warsaw Security Forum -konferenssissa, jota Verkkouutiset seurasi paikan päällä Puolassa.
– Irrationaaliselle toiminnalle on aina tilaa. Niin on myös tahattomalle eskaloinnille ja onnettomuuksille varsinkin nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa joku leikkii tulella. Se, mitä nyt todistamme, vaikuttaa erityisen epämiellyttävältä venäläisen ruletin muodolta, hän sanoo.
Saksalaisen DGAP-ajatushautomon varapuheenjohtaja, veteraanidiplomaatti Rolf Nikel on Bauerin kanssa pitkälti samoilla linjoilla. Putinin uhittelu on hänen mielestään otettava vakavasti etenkin siksi, että Venäjä on ajautunut sotilaallisesti nurkkaan Ukrainassa.
– Tässä vaiheessa ydinaseiden käyttö vaikuttaa kuitenkin suhteellisen epätodennäköiseltä. Niiden sotilaallisen käyttökelpoisuus on erittäin kyseenalainen, ja niihin liittyy edelleen tietty kansainvälinen tabu. Niiden käyttäminen myös heikentäisi entisestään Putinin poliittista uskottavuutta kotimaassa, Nikel toteaa.
– Voisiko sen jälkeen enää puhua “sotilaallisesta erikoisoperaatiosta”, hän kysyy.
”Nato on valmiina”
Harkitessaan ydinaseiden käyttöä Putin joutuu Nikelin mukaan väistämättä ottamaan huomioon myös muun maailman reaktion, joka kiteytyy Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin useaan otteeseen toistamaan varoitukseen: älä tee sitä.
– Uskon, että ydinaseiden käyttö tekisi Venäjästä entistä täydellisemmin paarian kansainvälisen yhteisön silmissä. Tämä on tärkeää, sillä vielä tällä hetkellä joukko YK:n jäsenvaltioista ikään kuin istuu aidalla osaamatta päättää, kenen puolelle asettuisi. Jos esimerkiksi Intia, Indonesia ja Brasiliakin kääntäisivät selkänsä Venäjälle, sillä olisi iso merkitys, Nikel sanoo.
Myös Naton transformaatioesikunnan varakomentaja, saksalaiskenraali Chris Badia tähdentää, että Putinin uhkailuihin ei ole missään nimessä varaa suhtautua välinpitämättömästi.
– Me suhtaudumme siihen, mitä Putin on sanonut, ilman muuta täydellä vakavuudella. Niin on pakko tehdä varsinkin sen valossa, mitä Ukrainan sodassa tapahtuu, miten Venäjällä ylipäätään menee ja kuinka siihen on Putinin tai Venäjän näkökulmasta reagoitava, Badia toteaa.
– Nato on puolustusliitto, ja yksityiskohtiin menemättä voin sanoa, että olemme valmiit vastatoimiin kaikin käytettävissä olevin keinoin. Voitte kuvitella, että kaikki mahdolliset vaihtoehdot ovat pöydällä. Sotilaat esittävät suosituksia poliittisille päätöksentekijöille, joiden asiana olisi ratkaista, millaisia vastatoimemme olisivat. Vakuutan, että mitä tahansa he päättävät, me olemme valmiina.