Kremlin ratkaisu peruuttaa Venäjän diktaattori Vladimir Putinin merkittävät loppuvuoden julkiset esiintymiset on herättänyt runsaasti kysymyksiä. Julkisuudessa on esitetty arvioita, joiden mukaan Putin valmistelisi mahdollisesti jonkinlaista uutta suurta poliittista linjausta, joka halutaan julkistaa vasta alkuvuodesta. Jotkut tarkkailijat ovat myös uumoilleet, ettei Putinilla ole yksinkertaisesti sanottavaa.
Venäläisen politiikan tutkijan ja R.Politik -sivuston ja analyysipalvelun vetäjä Tatjana Stanovajan mukaan julkisuudessa pyöritellyt selitykset ratkaisulle ovat kuitenkin vääriä.
Stanovaja näkee perumiset osana jo ennen Ukrainan sotaa alkanutta jatkumoa, jossa Kreml on poikennut toistuvasti hallinnon keskeisistä säännöistä ja perustuslaista. Kyse on hänen mukaansa lähinnä piittaamattomuudesta, joka nakertaa hallintoa sisältäpäin.
– Tilanne huononi merkittävästi sodan myötä: lain ja siihen liittyvien muodollisuuksien arvoa on alennettu valtavasti. Kaikki tämä johtaa paitsi kaaokseen hallintoprosessissa – jota Kremlissä selvästi aliarvioidaan – myös Venäjän hallinnolle keskeisen arvon eli järjestyksen murenemiseen, Tatjana Stanovaja kirjoittaa arvostetun Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon venäjänkielisen Politikan julkaisemassa analyysissä.
Vladimir Putin on perinteisesti pitänyt loppuvuodesta suuren linjapuheen Venäjän parlamentin ylähuoneelle eli liittoneuvostolle. Lisäksi Putin on osallistunut usein jopa tuntien mittaiseksi venyvään televisioituun mediatapahtumaan, jossa hän vastaa yleisön kysymyksiin. Nyt molemmat on siis kuitenkin peruttu. Tutkija muistuttaa, ettei Putin ole koskaan aiemmin toiminut tällä tavalla.
Tatjana Stanovaja huomauttaa, että Venäjän perustuslaki edellyttää vuotuista presidentin puhetta parlamentissa. Viimeksi Putin puhui päättäjille viime vuoden huhtikuussa.
Vladimir Putin on väsynyt
Venäläistutkijan mukaan perumiset paljastavat uuden piirteen Kremlistä.
Venäjän johdon tunnoista hyvin perillä oleva Tatjana Stanovaja toteaa julkisten jättitapahtumien käyneen tylsiksi Vladimir Putinille.
– Kyse on eräänlaisesta rituaalista, jonka tarkoitus on vakauttaa yhteiskuntaa. Putin on panostanut vuosien varrella paljon aikaa, vaivaa ja henkisiä resursseja näiden tunteja kestävien esiintymisten valmisteluun ja suorittamiseen. Hän on kuitenkin käynyt vuosi vuodelta väsyneemmäksi niihin. Hänen sisäinen vastustuksensa näihin tapahtumiin on tullut yhä vaikeammaksi kätkeä.
Tatjana Stanovaja kuitenkin tyrmää joidenkin Venäjä-tutkijoiden väitteet siitä, että Putinilla ei olisi mitään sanottavaa. Presidentti on esiintynyt julkisesti erilaisissa tilaisuuksissa ja avannut ajatteluaan useita kertoja viimeisen puolen vuoden aikana. Stanovajan mielestä esiintymisistä on kuitenkin tullut aiempaa vaikeampia.
– Sota-aika jättää jälkensä. Putinin on oltava lausunnoissaan aiempaa paljon varovaisempi. Yksikin harkitsematon ilmaisu voi heikentää hänen ja Venäjän asemaa. Presidentiltä ei myöskään puutu tilaisuuksia lähettää signaaleja oikeille yleisöille, erityisesti lännessä, Stanovaja kirjoittaa.
Putin ei kuitenkaan hänen mukaansa pidä kotimaiselle yleisölle puhumista nyt tärkeänä.
Putinille sota todistaa johtajuudesta
Tatjana Stanovajan mukaan se, että Vladimir Putin polkee Venäjän perustuslakia ei tule enää yllätyksenä. Tapa, jolla perumisista on viestitty, kertoo kuitenkin hänen mielestään siitä, miten vähättelevästi presidentin alaiset tehtäviinsä suhtautuvat. Tämän Stanovaja arvioi vahingoittavan viime kädessä Putinia itseään.
– Putinin kone on alkanut toimia luojansa intressejä vastaan. Tämä ei niinkään kerro sisäpiirissä olevista sabotööreistä vaan pikemminkin järjestelmän rapautumisesta sisältäpäin.
– Järjestelmä alkaa sulaa itsestään syntyvään kollektiiviseen vastuuttomuuteen, joka nakertaa nykyistä valtarakennetta samalla kun Putin on kiinni globaaleissa ongelmissa.
Tatjana Stanovajan mukaan ”kaikkivoipa Putin” ei pysty nyt tekemään tilanteelle mitään. Hän arvioi, että esiintymisten peruminen vahingoittaa vakavasti Putinin johtajuutta.
– Ilmeisesti Venäjän johto ja Putin itse olivat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että sota Venäjän vihollisia vastaan on paras todiste tästä johtajuudesta.
