Virossa ehdotetaan Baltian yhteistä sotilasjohtoa

Viron, Latvian ja Liettuan pitäisi selvittää mahdollisuutta muodostaa sodan ajaksi yhteisessä johdossa toimiva sotilasvoima, arvioi virolainen puolustusasiantuntija Meelis Oidsalu.
Virolainen sotilas harjoituksessa. NATO / FLICKR
Virolainen sotilas harjoituksessa. NATO / FLICKR

Virolainen puolustusasiantuntija Meelis Oidsalu ehdottaa, että Viro, Latvia ja Liettua selvittäisivät mahdollisuutta muodostaa sodan ajaksi yhteisessä johdossa toimiva sotilasvoima.

Järjestely antaisi Baltian maille mahdollisuuden ryhtyä yhteisiin sotilaallisiin toimiin jo ennen kuin Naton laajempi puolustusoperaatio olisi käynnistynyt.

Maiden olisi hänen mukaansa sovittava jo rauhan aikana siitä, mitkä joukot siirtyisivät kriisissä yhteisen komentajan alaisuuteen ja millaiset valtuudet tällä olisi.

Oidsalu tuntee Viron puolustussuunnittelun sisältä. Hän työskenteli Viron puolustusministeriössä yli 20 vuotta ja toimi muun muassa puolustussuunnittelusta vastaavana apulaiskansliapäällikkönä. Hänellä on lisäksi strategisten opintojen maisterintutkinto Yhdysvaltain maavoimien sotakorkeakoulusta (US Army War College).

Oidsalu kirjoittaa Viron yleisradioyhtiö ERR:n mielipidekirjoituksessa, että Baltian maiden sotilaallinen yhteistyö on jo pitkällä. Maiden ilmavalvontaa ja johtamista yhdistää BALTNET-järjestelmä, ja operatiivista puolustussuunnittelua koordinoidaan yhteisessä B-CJSE-esikuntarakenteessa. Myös HIMARS-raketinheittimien käyttöä ja yhteistä maalittamista koordinoidaan.

Seuraava askel voisi Oidsalun mukaan olla järjestely, joka mahdollistaisi Baltian joukkojen yhteisen toiminnan tilanteessa, jossa puolustustoimiin pitäisi jo ryhtyä mutta Naton yhteinen vastaus on vielä muodostumassa. Puolan osallistuminen olisi tärkeää etenkin Liettuan ja Suwałkin käytävän puolustamisen vuoksi.

Hyökkäys yhtä vastaan käynnistäisi yhteisen toiminnan

Oidsalun mallissa Baltian maat sopisivat ennakolta yhteisten joukkojen tehtävistä, poliittisesta päätöksenteosta ja sotilaallisesta komentoketjusta.

Hyökkäyksen yhtä Baltian maata vastaan pitäisi käynnistää ennalta sovitut yhteiset puolustustoimet ilman, että hallitukset joutuisivat kriisin jo alettua neuvottelemaan siitä, autetaanko naapuria ja millä joukoilla.

Ennalta sovittu johtaminen ja toimivaltuudet lyhentäisivät viivettä poliittisen avustamispäätöksen ja varsinaisen sotilaallisen toiminnan välillä.

Yhteinen johto voisi keskittää esimerkiksi ilmatorjuntaa, pitkän kantaman tulenkäyttöä, tiedustelua, reservejä ja ampumatarvikkeita sinne, missä niitä koko Baltian puolustuksen kannalta eniten tarvitaan.

Oidsalu ei kuitenkaan esitä kolmen kansallisen puolustusvoiman korvaamista yhdellä armeijalla. Liian pitkälle viety työnjako voisi hänen mukaansa tehdä maat vaarallisen riippuvaisiksi toisistaan.

Jokaisella maalla pitäisi siksi säilyä oma mobilisaatiojärjestelmä, aluepuolustus, peruslogistiikka ja kyky toimia myös itsenäisesti.

Oidsalun mukaan Baltian maiden kannattaa vertailla nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, pysyvää yhteistä operatiivista johtoa ja pidemmälle menevää puolustusvoimien yhdistämistä. Selvitys voisi osoittaa, missä yhteistyötä olisi mahdollista seuraavaksi syventää.

Viron suojelupoliisin päällikön mukaan kohteina on kymmenkunta virolaista puolustusalan yritystä.
Tallinna varautuu Venäjän miehitykseen rakentamalla järjestelmää, jonka avulla hallitus voisi jatkaa valtion toimintaa ulkomailta.
Syyttäjäviranomaiset ovat hakeneet tuomioistuimelta viiden epäillyn vangitsemista.
Mainos