Viron ulkoministeri Margus Tsahkna pitää Saksan entisen liittokanslerin Angela Merkelin Baltian maita ja Puolaa koskevia väitteitä sopimattomina ja väärinä.
Vuosina 2005-21 Saksan liittokanslerina toiminut Merkel syytti unkarilaisen Partizan-lehden haastattelussa Puolaa ja Baltian maita Vladimir Putinin hyökkäyksestä Ukrainaan. Verkkouutiset kertoi asiasta aiemmin tässä jutussa.
Merkel viittasi Puolan kieltäytyneen tukemasta niin sanottua Minskin sopimus, jonka tavoitteena oli lopettaa taistelut Itä-Ukrainassa. Merkel jatkoi, että Puola ja Baltian maat kieltäytyivät myös tukemasta uuden suoran neuvottelumuodon avaamista Moskovan kanssa vuonna 2021. Tämä rohkaisi entisen liittokanslerin mielestä Putinia hyökkäämään Ukrainaan helmikuussa 2022.
– Venäjän täysimittaisen aggression taustalla on Putinin kyvyttömyys hyväksyä Neuvostoliiton romahtamista, länsimaiden aiempi halukkuus neuvotella hänen kanssaan ja niiden taipumus ummistaa silmänsä hänen toimilleen, ulkoministeri Tsakhna totesi Viron valtion yleisradioyhtiö ERR:n mukaan.
– Alueellamme Venäjän todellinen luonne tunnistettiin jo varhain ja siitä johtuvista vaaroista varoitettiin. Silti suurin osa länsimaailmasta päätti jättää nämä varoitukset huomiotta – jopa sen jälkeen, kun Putin Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007 pitämässään puheessa ilmaisi avoimesti maailmankatsomuksensa ja tavoitteensa puheessa, joka oli täynnä länsimaita vastustavia tunteita ja nostalgiaa Neuvostoliiton menetettyä loistoa kohtaan, Tsahkna jatkoi.
Ulkoministeri muistuttaa, että Georgian sota vuonna 2008 ja Krimin niemimaan liittäminen vuonna 2014 eivät aikanaan herättäneet voimakasta vastausta.
– Sen sijaan näimme toistuvia yrityksiä painaa suhteiden ’reset’-nappia, pyrkimyksiä vuoropuheluun Venäjän kanssa ja halukkuutta sivuuttaa Moskovan raa’at toimet.
Ulkoministeri Tsahknan mukaan Saksa arvioi liittokansleri Angela Merkelin johdolla myös väärin Venäjän kanssa tehtävän taloudellisen yhteistyön kustannukset. Vihkimällä Nord Stream -kaasuputken Merkel osaltaan teki maastaan riippuvaisen venäläisestä energiasta. Toinen vakava virhe oli ulkoministerin mielestä päätös olla myöntämättä Ukrainalle ja Georgialle pääsyä Naton jäsenyysohjelmaan vuoden 2008 Bukarestin huippukokouksessa.
– Kaikki nämä vuosien varrella tehdyt virheet rohkaisivat Venäjää ja antoivat sille itseluottamusta päättää vuoden 2022 alussa täysimittaisen hyökkäyksen aloittamisesta, Tsahkna sanoi.
– Nämä opetukset pakottavat meidät toistamaan, että Venäjä ymmärtää vain voiman kieltä. Meidän on siksi pysyttävä kurssissa Venäjän kansainvälisessä eristämisessä ja taloudellisen painostuksen ylläpitämisessä. Samaan aikaan meidän on jatkettava Ukrainan tukemista sotilaallisesti, poliittisesti ja taloudellisesti, ulkoministeri painotti.
