Viron puolustusvoimien entinen komentaja, evp-kenraali Riho Terras ei allekirjoita maan pääministeri Kaja Kallaksen kritiikkiä liittyen puolustusliitto Naton puolustussuunnitelmaan.
Pääministeri Kallas kritisoi Financial Timesin jutussa Naton nykyistä suunnitelmaa Baltian maiden puolustamiseksi Venäjän hyökkäyksen varalta. Hänen mukaansa tämänhetkisillä suunnitelmilla Viro pyyhkäistäisiin sotatilanteessa kartalta.
– En ole ollenkaan samaa mieltä, Riho Terras sanoo Verkkouutisille.
– Minun mielestäni tässä lausunnossa ei oteta huomioon Baltian maiden omia asevoimia. Tämä on se ratkaiseva seikka tässä.
Terrasin mukaan tämänkaltainen ajatusmalli, jossa sivuutetaan tiettyjen maiden omat maanpuolustuskyvyt ja laaja reservi, oli jo aikoinaan vuosien ajan valloillaan Natossa.
– Kaikki ihmiset ja tahot eivät ymmärrä asevelvollisuuden ja koulutetun reservin käsitettä. Varsinkin niiden maiden, joilla on ammattiarmeijat, on vaikea ymmärtää tätä mallia.
Hän muistelee, kuinka esimerkiksi Viron tapauksessa puhuttiin aina noin 7 000 hengen vahvuisesta armeijasta, joka muodostuu puoliksi asevelvollisista ja puoliksi ammattisotilaista.
– Ihmiset eivät aikoinaan ymmärtäneet, että Virossa on yli 30 000 reserviläistä, jotka voidaan koota varusteineen yhteen kahden vuorokauden kuluessa.
Riho Terras toimi Viron puolustusvoimien komentajana 2011–2018. Vuodesta 2020 hän on edustanut keskustaoikeistolaista Euroopan kansanpuoluetta (EPP) Euroopan parlamentissa.
Virossa aloitettiin hänen virkakaudellaan pikakertausharjoitukset nopeutetulla varoitusajalla.
– Tämän selittäminen suomalaisille ei ole ongelmallista, mutta sitä on vaikea selittää amerikkalaisille ja briteille.
Terras arvelee, että pääministeri Kallaksen lausunnossa saattaa olla rippeitä aikoinaan väärinymmärretystä Viron puolustusvoimien toimintamallista.
– Yllätyin itsekin, kun luin haastattelun lehdestä.
Naton puolustussuunnitelma tärkeä
Terras pitää tärkeänä, että Nato tunnustaa Baltian maiden aluetta koskevan vaikean tilanteen. Taustalla vaikuttaa Venäjän aloittama laajamittainen sota Ukrainassa.
– Natolla on oltava suunnitelma vahvistusten ja resurssien lähettämiseksi sekä alueen puolustamiseksi tositilanteen varalle.
Hän korostaa, että Viron ja muiden Nato-maiden pitää turvautua omiin joukkoihinsa ja harjoitella säännöllisesti suunnitelmien mukaan Naton komentorakenteen alaisuudessa.
Naton nykyisen strategian mukaisesti kussakin Baltian maassa on noin tuhat ulkomaista Nato-liittolaisten sijoittamaa sotilasta. Naton monikansalliset eFP-taisteluosastot perustettiin Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 miehittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin ja aloittanut sotatoimet Itä-Ukrainassa.
– Ihmiset puhuvat aina, kuinka Viroon tarvitaan Nato-sotilaita. Mutta meillä on pysyvästi Nato-sotilaita, jotka ovat virolaisia ja käyttävät virolaisia univormuja.
