Viron puolustusministeri Hanno Pevkur kirjoittaa Postimehessä, että ”vapaudella ei ole hintaa”
– Mutta vapauden suojaamiseksi tulee löytää järkevä tasapaino maksimaalisen turvallisuuden takaamisen ja veronmaksajien mahdollisuuksien välillä.
Viron hallitus on tuoreessa maanpuolustuksen kehityssuunnitelmassaan asettanut tavoitteet seuraavaksi 10 vuodeksi, joiden aikana maanpuolustusta rahoitetaan yli 13 miljardilla. Tämä tarkoittaa puolustusmenojen kasvattamista kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Näin olemmekin seuraavien vuosien aikana voimistamassa maavoimia monella saralla, ml. kaukotulen käyttö. Ukrainan kokemus on osoittanut, että erittäin oleellista on suurentaa ammusvarantoja, jotka takaavat puolustusvoimien tarvittavan toiminnan sodan aikana.
”Tärkeintä ovat ammukset, ammukset ja ammukset”
Vuonna 2022 Viron hallitus päätti lisäpäätöksellä rahoittaa maanpuolustuksen kehityssuunnitelman ammusostoja 1,3 miljardilla.
– Nyt täydennämme sitä vielä miljardilla eurolla eli ensisijaista on ammukset, ammukset ja ammukset, sanoo Pevkur.
Pevkurin mukaan päätöksen tuloksena Virolla on ”oleellisimpia asejärjestelmiä varten kaksi kertaa suuremmat ammusvarannot kuin asetetussa nykytavoitteessa aina Javelin-panssarintorjuntaohjuksista käsiaseisiin”.
Viro aikoo laaja-alaisesti kehittää ilmatorjuntaansa mukaan lukien lennokkien torjuntaa. Yhdessä Latvian kanssa neuvotellaan saksalaisen Iris-T-ilmatorjuntajärjestelmän hankkimisesta.
– Samoin olemme jo sopineet Puolan kanssa yhteishankkeesta lyhyen matkan PIORUN-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankkimiseksi. Hiljattain aloitettiin viiden maan yhteishanke MISTRAL-ilmatorjuntajärjestelmän täydentämiseksi.
Kaukotulen käytön tehostamiseksi Israelin puolustusteollisuuden kanssa on solmittu sopimus vaanivien aseiden [loitering munition] hankkimiseksi.
– Lisäksi tämän vuoden alussa allekirjoitettiin HIMARSin hankintasopimus.
Viron pidentää asepalvelusta ja lisää joukkoyksikköjä
Virossa on ollut kaksi asepalvelusajan pituutta, 8 kuukautta ja 11 kuukautta erikoistumiskoulutusta varten. Nyt tätä jälkimmäistä palvelusaikaa korotetaan 12 kuukauteen.
Maavägi eli maavoimat muodostaa divisioonan, jonka molemmat perusyhtymät 1. ja 2. jalkaväkiprikaati varustetaan K9-panssarihaupitseilla. Näiden lisäksi divisioonaan perustetaan erillinen liikkuva tykistöpataljoona. Lisäksi Viro aikoo panostaa strategiseen ja taktiseen tiedusteluun sekä liittää prikaateihinsa tiedustelupataljoonat.
Pevkur huomauttaa Viron puolustuksen rungon muodostavan reservi, jota kouluttaa suojeluskuntajärjestö Kaitseliit. Suojeluskuntien miesvahvuutta nostetaan 20 000 henkeen ja varustus sekä koulutusmenot katetaan puolustusbudjetista. Samalla lisätään Kaitseliiton kouluttajien määrää.
Viron puolustusvoimien sodanaikaiseksi vahvuudeksi vahvistettiin juuri 43 700 sotilasta, jota Pevkur pitää ”hyvänä haasteena”.
– Viron puolustusvoimien perusta on hyvin koulutetut ja motivoidut virolaiset, mikä tarkoittaa, että niin vakinainen väki, reserviläiset kuin suojeluskuntalaisetkin ovat hyvin hoidettuja ja varustettuja.
”Suomen Nato-jäsenyys on avannut ovia”
Viro investoi turvallisuuteensa panostavien liittolaisten kuluihin. Se voi myös rahoittaa liittolaisten vastaanottomenoja Naton yhteisrahastosta, ”koska alueen turvallisuuden takaaminen takaa koko Naton turvallisuutta.”
– Sen takia työskentelemme jatkuvasti, jotta liittolaiset sijoittaisivat tänne riittävästi taistelijoita ja korkeateknologisia asejärjestelmiä sekä suurentaisi aiemmin tuodun varustuksen ja ammusvarantojen määrää.
Tällä hetkellä Etelä-Viron puolustuksesta vastaavassa 2. prikaatissa on kaksi amerikkalaista jalkaväkikomppaniaa eli hieman yli 300 sotilasta.
– Suuntana on nyt integroida pysyvästi 2. prikaatiin liittolaispataljoona eli noin 800–900 sotilasta, kuten myös 1. prikaatin kanssa.
Lisäksi läheiselle puolustusyhteistyölle Ison-Britannian, Yhdysvaltojen ja Ranskan kanssa on Virolle tärkeää yhteistyö muiden Baltian maiden, Suomen ja Ruotsin kanssa.
– Suomen liittyminen Natoon jo nyt avannut useita ovia, jotka tukevat yhteistyötä Viron kanssa ja merkitsevästi vahvistavat [Itämeren] alueemme turvallisuutta. Samoin yhteistyössä Nato- ja EU-kumppaniemme kanssa lisäämme vedenalaisen kriittisen infrastruktuurin valvontaa ja suojausta Itämerellä, toteaa Pevkur.
