Verkkouutiset

Venäläisiä autoja ja busseja odottamassa itärajalla., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Viisumisekoilu: Miksi Suomi aina tulkitsee toisin kuin muut?

Blogi

Kirjoittajan mukaan linjan nopea muuttuminen herättää vakavia kysymyksiä lain tulkitsemisesta poliittisiin tarkoituksiin.
Kimmo Sasi
Kimmo Sasi
Varatuomari, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri.

Linjanmuutos muutamassa päivässä venäläisille myönnettävien viisumien oikeudellisissa perusteluissa herättää vakavia kysymyksiä suomalaisista ihmisoikeustulkinnoista ja tulkintojen käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin.

Suomi ei tulkinnut ensimmäistä kertaa ulkomaalaislakiaan ja Schengen säännöstöä viisumiasiassa toisin kuin muut EU maat. Koronapandemian aikana Suomella oli vaikeuksia soveltaa muiden EU-maiden käyttämiä maahantulonrajoituksia. Suomessa arvioitiin ulkomaalaisen maahantulon vaatimuksia rajoituksina perusoikeuteen saapua maahan. Ulkomaalaisella ei ole tällaista oikeutta. Tämä tapahtui vieläpä tilanteessa, jossa suomalaisia estettiin matkustamasta ulkomaille ja eteläsuomalaisia Uudenmaan rajan ylitse.

Rajavartiolain käsittelyssä oli kysymys siitä, onko kaikissa tilanteissa aina pidettävä jokaisen maan rajalla helposti saavutettava raja-asema avoimena mahdollisten turvapaikan hakijoiden vuoksi. Enemmistö asiantuntijoista katsoi, että ensisijaisesti suojeltava oikeushyvä oli oman maan kansalaisten oikeus elämään. Osalle taas oikeus hakea pakolaisstatusta oli ensisijainen, vaikka se vaarantaisikin oman maan turvallisuuden. Muissa Venäjän rajamaissa tämä ei ole ollut ongelma.

Koko Ukrainan sodan ajan osa virkakoneistoa ja sen seurauksena hallitus yritti selittää, että venäläisten matkailun estäminen vaatii lain muuttamista. Tosin koskaan ei täsmällisesti kerrottu, mitä lakia pitää muuttaa. Sitten väitettiin, ettei kollektiiviselle ryhmälle voida asettaa kieltoa. Ja vielä varmemmaksi vakuudeksi väitettiin, ettei Schengen säännöstö salli kaiken turismimatkailun lopettamista.

Lopuksi vielä vedottiin siihen, että Suomi on oikeusvaltio. Siksi eduskunnalla ja hallituksella ei ole mahdollisuutta tehdä asiassa mitään. Viranomaisten pitää saada tulkita säädöksiä ilman poliittista ohjausta.

Toiseen maahan asettuminen ei ole oikeus

Mitä tästä sotkusta pitäisi sanoa?

Perustuslaki on selvä. Lait Suomessa hyväksyy eduskunta harkintansa mukaisesti hallituksen esityksestä. Viranomaiset oikeusvaltiossa noudattavat voimassa olevia lakeja. Lakien pitää noudattaa ihmisoikeuksia ja olla sopusoinnussa niiden kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka meitä sitovat.

Kansainvälisen oikeuden pääsääntö on, että ulkomaalaisella ei ole yleistä oikeutta asettua toiseen maahan. Suomen perustuslaki sanoo, että eduskunta säätää lailla ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa. Lainsäätäjällä on ainoina rajoitteina Geneven pakolaissopimus ja EU:n Schengen-sopimus. Lisäksi ulkomaalaisella on oikeus saada päätös omassa asiassaan.

Jos maiden kesken ei muuta ole sovittu, suvereenit maat edellyttävät viisumia tai lupaa, jotta henkilö voi tulla maahan. Jokainen maa itse päättää, millä perusteella viisumi myönnetään. Schengen-mailla on yhteinen viisumisäännöstö, joilla viisumi evätään. Epäämisperuste on, jos hakijan katsotaan olevan uhka yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle, kansanterveydelle tai kansainvälisille suhteille.

Ulkoministeriö katsoi, että epäämisperusteen pitää olla yksilökohtainen.

Ottaen huomioon, että kenelläkään ei ole oikeutta tulla maahan, on lainsäätäjällä laaja harkintavalta myös Schengen-säädöstön puitteissa evätä maahan pääsy. On luonnollista, että uhka-arvio pitää voida tehdä yhden henkilön sijasta myös suuremmasta tulijoiden joukosta. Tartuttavaa tautia sairastavien osalta voidaan hyvin todeta, että he eivät voi päästä maahan, eikä edellytetä jokaisen osalta huolellista yksilöllistä arviointia. On selvää, että valtioneuvostolla pitää olla toimivalta tehdä tällainen tulkinta.

Perusteena venäläisten turistiviisumien epäämiselle hallituksen piiristä on esitetty Venäjän osittaista liikekannallepanoa. Tämä argumentti on hallituksen viivyttelyn johdosta ajallisesti poliittisesti sovelias.

Hyväksyttävät perusteet sen sijaan ovat uhka sisäiselle turvallisuudelle ja kansainvälisille suhteille. Sotaakäyvä maa varmasti pyrkii harjoittamaan vakoilu- ja kriisinvalmistelutoimintaa. Kansainvälisille suhteille Suomen linja on ollut ongelma. Kaikki muut Venäjän maarajamaat ovat lopettaneet turistiviisumien myöntämisen. Suomen avoin raja on tehnyt näiden maiden päätökset osin tehottomiksi.

Ulkoministeriö on todennut, että Suomen tulee noudattaa oikeusvaltioperiaatetta. Euroopan neuvoston oikeusvaltioperiaatteen asiantuntijaelin Venetsian komissio on määritellyt oikeusvaltioperiaatteen. Se tarkoittaa lainsäädännön ennustettavuutta ja selkeyttä. Mielivalta itse päätöksenteossa on estettävä. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella on oltava oikeus saada asiansa käsitellyksi riippumattomassa tuomioistuimessa.

Minulle ei ole selvää, miten venäläisten turistiviisumeista luopuminen loukkaisi oikeusvaltioperiaatetta. Ehkä ainoa yhteys voisi olla se, että katsottaisiin venäläisiä syrjittävän. Maahantulon sääntelyssä kuitenkin koko ajan eri maiden kansalaisia asetetaan eri asemaan. Ei hyökkäyssotaa käyvän maan kansalaisten asettaminen eri asemaan minun moraalikäsitykseni mukaan ole syrjintää. En sitä paitsi muista, että ulkoministeriö olisi vastustanut EU:n päätöstä lentoyhteyksien katkaisemisesta Venäjälle. Se myös asettaa venäläiset eri asemaan.

Viisumisotku osoittaa, että meillä Suomessa on vakava ongelma oikeudellisten tulkintojen osalta. Vääriä niin sanottuja ihmisoikeusmyönteisiä tulkintoja käytetään tarkoituksena estää demokraattinen päätöksenteko tietyissä asioissa. Normaalissa oikeusvaltiossa parlamentti tekee päätökset poliittisen harkinnan perusteella. Jos epäillään, että ne ovat ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa, asiat viedään riippumattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi. Suomessa sen sijaan on totuttu perusoikeuksien ennakkokontrolliin. Nyt tämä hyvä ennakkokontrolli on pyritty levittämään uusiin mittasuhteisiin. Jos joku tutkija esittää perustuslakiepäilyjä, lainsäädäntöprosessia ei uskalleta viedä eteenpäin.

Suomessakin poliittisilla päätöksentekijöillä pitäisi olla riittävä itsenäinen perusoikeuksien tuntemus puolustaakseen demokratiaa. Tätä osoitti Viron pääministeri Kaja Kallas selittäessään Viron päätöstä olla myöntämättä turistiviisumeja venäläisille.

Hän sanoi: ”Eurooppaan pääsy on etuoikeus eikä ihmisoikeus.”

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS