Jännittävät eduskuntavaalit on nyt käyty ja vaalien tulos oli selkeä. Muutosta haluttiin erityisesti siihen tapaan, jolla yhteistä julkista taloutta hoidetaan. Suurin osa äänestävistä suomalaisista ymmärsi sen, että valitulla velkatiellä ei voida jatkaa.
Hallitustunnusteluihin ja erityisesti varsinaisiin hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden tuleekin nyt huomioida nämä suomalaisten toiveet muutoksesta. Suomen talous on saatettava nykyistä vakaammalle pohjalle ja suomalaisille pitää antaa nykyistä paremmat välineet pärjätä nousevien elämisen kustannusten kanssa.
Keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan toki aina keskustella, kunhan julkisen talouden liikkumatila pidetään mielessä.
Jos joillekin puolueille leikkausten tekeminen julkisen talouden tasapainottamiseksi tuntuu vaikealta, voi neuvottelupöytään tuoda myös ehdotuksia, joilla taataan tuleville vuosille nykyistä nopeampi talouskasvu ja korkeampi työllisyysaste.
Vaihtoehtoja on aina useita. Olennaista on ennakkoluuloton ja päättäväinen asenne muutoksen mahdollistamiseksi.
Esimerkiksi työllisyyspolitiikan puolella Suomessa on edelleen tekemättä ne työmarkkinoiden uudistukset, jotka meidän keskeisimmät kilpailijamaamme ovat vieneet läpi jo vuosia sitten. Monissa muissa maissa näistä uudistuksista ovat olleet päättämässä muuten sikäläiset sosialidemokraatit ja ay-liike. Sarkastisesti voisi todeta, että olisipa meillä yhtä uudistushenkiset demarit Suomessa.
Sama tilanne on kilpailu- ja yrittäjyyspolitiikassa. Valtaosa puolueista ja päättäjistä tunnistavat saman huolen, jonka muun muassa OECD on tuonut esille useampaan kertaan. Suomi menettää kasvua, suomalaiset työtä ja palveluista riippuvat kansalaiset hyvinvointia, koska emme ole uskaltaneet huolehtia reilusta kilpailusta ja toimivista markkinoista.
Yrityskentällä seurattiin kauhulla Sanna Marinin hallituksen toimia, joilla inhouse-yhtiöt päästettiin markkinahäiriköiksi kilpailemaan avoimille markkinoille. Marinin hallituksen haluttomuutta ratkaista paikallis- ja aluehallintoon liittyviä – erityisesti hankintalakiin – liittyviä epäselvyyksiä ei saa maksattaa pk-yritysten toimintaedellytysten kustannuksella.
Kokoomus on ehdottanut kunnianhimoisen Reilumman kilpailun Suomi -ohjelman toteuttamista vahvistamaan yritysten toimintaympäristöä ja puolustamaan avoimia markkinoita. Tulevat hallitusneuvottelut näyttävät, löytyykö muiltakin puolueilta halua puolustaa suomalaista yrittäjää ja kuluttajan ostovoimaa järkeviä uudistuksia toteuttamalla.
Toki suomalaisten ostovoiman turvaamiseksi tarvitaan myös nopeitakin keinoja, sillä hintojen nousu jatkuu edelleen. Tehokkain keino auttaa suomalaisia tässä tilanteessa olisi kokoomuksen ennen vaaleja ajama palkan ja eläkkeiden verotuksen alentaminen painottuen pieni- ja keskituloisiin. Se toisi moneen kotitalouteen kaivattua pelivaraa ja alentaisi työllistymisen kynnystä. Rahoitus tähän olisi saatavilla säästöillä ja muuta verotusta uudelleen suuntaamalla.
Kokoomuksen ehdottamaa veronalennusta on helppo puolustaa myös siksi, että muut esitetyt vaihtoehdot ovat huonompia. Esimerkiksi SDP:n esitys palkansaajan ennakonpidätyksen keventämistä siirtämällä sivukuluja työntekijältä työnantajan maksettavaksi olisi vaaraksi meidän työllisyydellemme, sillä se vähentäisi yrittäjien ja yritysten palkanmaksukykyä. Kaiken lisäksi se hyödyttäisi suurituloisia eniten. Se kai ei voi olla SDP:n tavoite?
Vaalit on siis käyty ja kansalaisten viesti muutoksesta on kuultu. Nyt on puolueiden aika näyttää, että he pystyvät lunastamaan odotukset Suomesta, jonka talous on nykyistä kestävämpi, ja jossa työstä saatu palkka tai eläke riittää nykyistä paremmin elämiseen. Kokoomuksesta tämä ei tule jäämään kiinni.
