Vientimalli paransi Ruotsissa naisvaltaisten alojen palkka-asemaa

Ruotsissa naisten palkkaero miehiin on pienentynyt, työministeri toteaa.
Lastenhoitaja ja päiväkodin lapsia metsäretkellä Helsingissä 2020. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN
Lastenhoitaja ja päiväkodin lapsia metsäretkellä Helsingissä 2020. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

Hallituksen suunnittelemaa vientivetoista työmarkkinamallia on vastustettu sillä perusteella, että se heikentäisi naisvaltaisten julkisten alojen palkkakehitystä. Esimerkiksi OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoi tällä viikolla, että vientimalli ei ole yhdenkään julkisella sektorilla työskentelevän palkansaajan etu.

Työministeri Arto Satonen (kok.) huomauttaa X:ssä, että Ruotsissa vientivetoinen palkkamalli on pienentänyt miesten ja naisten välisiä palkkaeroja.

– Tähän on päästy, kun julkisella puolella paikallisia eriä on suunnattu työvoimapula-aloille. Sama on tehtävissä Suomessa, jos tahtoa löytyy!

Helsingin pormestari ja taloustieteilijä Juhana Vartiainen (kok.) toteaa, että kehitys on tapahtunut Ruotsissa nimenomaan vientiteollisuuden palkka-ankkurin aikana.

– Parempi koordinaatio, korkeampi työllisyys, vahvempi julkistalous, julkisen alan työvoimapula ja numerottomat sopimukset… Julkisten ja naisvaltaisten alojen palkka-asema paranee, Vartiainen kommentoi X-alustalla.

Atte Rytkönen-Sandbergin mukaan Teollisuusliitto maalaa Suomen Yrittäjien työmarkkinaesityksistä perusteetonta uhkakuvaa.
Rekrytointipäätöksiä siirtävät eteenpäin sekä heikko työllisyystilanne että geopoliittinen epävarmuus.
20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli toukokuussa 75,2 prosenttia.
Mainos