Tulli tiedottaa, että Euroopan Unionin jäsenmaiden vienti Venäjälle oli tammi-helmikuussa enää puolet sotaa edeltäneestä ajasta. Suomen vienti Venäjälle on laskenut EU-maiden keskiarvoa enemmän.
Viime vuoden aikana vienti laski 38 prosenttia, joka on 34 miljardia euroa. Tammi-helmikuussa viennin kokonaismäärä oli 7,2 miljardia euroa, joka on 50 prosenttia vähemmän, kuin vuotta aiemmin.
Sen sijaan vienti Keski-Aasiaan on kasvussa. EU-maiden vienti Kazakstaniin nousi viime vuonna 4,9 miljardia euroa, Uzbekistaniin 1,5 miljardia euroa, Georgiaan 1,2 miljardia euroa, Armeniaan 1,1 miljardia euroa ja Kirgisiaan 0,9 miljardia euroa.
Tämän vuoden tammi-helmikuussa EU-maiden viennin kokonaismäärä Keski-Aasiaan oli 3,8 miljardia euroa, joka on 98 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Viime vuoden aikana Suomen kokonaisvienti Keski-Aasiaan kasvoi 0,2 miljardia euroa, eli 104 prosenttia edellisvuodesta. Tämän vuoden tammi-helmikuussa Suomen Keski-Aasian viennin kokonaismäärä taas oli 260 prosenttia korkeampi, kuin vuotta aiemmin.
Tullista kerrotaan, että Suomen Keski-Aasian viennissä on nähtävissä toimijoiden määrän kasvu, tilastointitapojen erot ja pakotteiden mahdollinen kiertäminen.
– Osa Suomen viennin kasvusta Keski-Aasian maihin selittyy sillä, että muihin EU-maihin rekisteröityneiden toimijoiden vientitullaukset Suomessa ovat lisääntyneet. Mukaan on tullut myös uusia toimijoita. Esimerkiksi tammi-helmikuussa 2023 Keski-Aasian maihin vieneistä toimijoista 257 oli muihin EU-maihin rekisteröityneitä yrityksiä joilla ei ollut ollenkaan vientiä Suomesta näihin maihin vuonna 2021. Näiden toimijoiden osuus Keski-Aasian viennin kasvustamme oli karkeasti puolet, tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä sanoo tiedotteessa.
– Vientimme Keski-Aasian maihin on viimeisen vuoden aikana kasvanut poikkeuksellisen paljon. Normaalin viennin kasvun lisäksi osa tästä selittynee viennin ja tuonnin tilastointitapojen eroilla sekä osa mahdollisella pakotteiden kiertämisellä.