Historia luo joskus suuria ihmisiä. Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg epäilemättä oli sellainen. Hän vakiinnutti Suomeen kansanvaltaa koko uransa, jopa henkensä uhalla. Kansallisteatterin 150-juhlanäytelmä Ensimmäinen tasavalta kertoo tästä suurtyöstä koskettavasti.
Matkustamisesta Ståhlberg ei pitänyt. ”Matkustelkoot seuraajani sitten niin paljon kuin haluavat” kerrotaan hänen sanoneen. Niinpä maamme ensimmäinen presidentti ei kautensa aikana käynyt yhdelläkään valtiovierailulla ja valtiovieraita hän otti vastaan vain yhden, Viron presidentti Konstantin Pätsin.
Tämä sopi Ståhlbergille ja hänen tavoitteisiinsa, mutta ei nykyaikaan. Suomi eli – ja osin elää edelleen – metsästä, mutta elää se paljon muustakin. Nykyään Suomi tunnetaan metsäosaamisen lisäksi huipputeknologiasta ja innovaatioista, joilla ratkotaan monia maailman ongelmia. Brändimme on hyvässä kunnossa ja Suomeen luotetaan.
Kansainväliseen kauppaan liittyy nyt erityisen paljon riskejä ja epävarmuutta. Suomea heiluttavat ennen kaikkea ulkoapäin tulevat vaatimukset; Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiamurros, Nato-jäsenyysprosessi, pandemian jälkimainingit, kasvava inflaatio. Kaikilla näillä on suuria vaikutuksia suomalaisten yritysten toimintaan ja tulevaisuudennäkymiin.
Suomalaisten suurena huolena on myös maamme viime vuosina tapahtunut vakava velkaantumisen kasvu. Myös kansainvälinen valuuttarahasto on huolissaan Suomen talouden kestävyydestä ja suosittelee säästöjä sekä rakenteellisia uudistuksia.
Kaiken tämän keskellä yritykset käyvät kansainvälistä kauppaa. On tärkeää, että jatkossa kauppaa tehdään yhä enemmän ja yhä useampi yritys hakee kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta. Ilman kasvavaa vientiä ja kansainvälistä kauppaa sekä niiden tuomaa arvonlisää, Suomi ei jatkossa enää pärjää.
Epävarmuuden keskellä on hyvä katsella valoa ja nähdä positiivista kehitystä. Suomalaisten yritysten tuotteille ja palveluille on nyt paljon kysyntää. Suomen vienti oli vuonna 2021 98 miljardia euroa. Vuosina 2016–2021 Suomen tavara- ja palveluvienti kasvoi 30 prosenttia, koronasta huolimatta. Vuoden 2022 viennin kasvuluvut tulevat olemaan myös erittäin hyviä.
Hienoa on, että myös pk-yritysten vienti on lähtenyt mukavaan kasvuun. Viennin kasvuluvut ilahduttavat, koska ilman vientiyritystemme menestystä suomalaisten hyvinvointia ei rahoiteta. Näin vaalien alla onkin erityisen tärkeää muistaa, mistä se kakku leivotaan, jonka jakajia on paljon.
Viime vuosien positiivisestä vientikehityksestä huolimatta Suomi ei elä viennistä. Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on alle EU-maiden keskiarvon. Suomi on riippuvainen viennistä ja sen vuoksi jokaisen kansainedustajaehdokkaan on ymmärrettävä, että suomalaisten yritysten globaalista kilpailukyvystä on välttämätöntä huolehtia, jotta yrityksemme menestyvät maailmalla.
Jokaisen yrityksen kasvu lähtee kotoa, siksi kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustavan toimintaympäristön luominen on tärkeää. Se tarkoittaa muun muassa merkittävästi lisää kansainvälisiä osaajia, tutkimus- ja kehitysrahoituksen pitkäjänteistä kasvattamista sekä paikallisen sopimisen mahdollistamista kaikissa yrityksissä. Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava ympäristö voidaan luoda kotimaisin päätöksin.
On hyvä muistaa, ettei Suomi Ståhlbergin aikaankaan umpio ollut. Suomi ja suomalaiset yritykset kävivät vilkasta ulkomaankauppaa jo ennen itsenäisyyttä, hankalissa olosuhteissa. Elinkeinoelämän ja yritysten luomat suhteet olivat elintärkeät nuorelle, paikkaansa hakevalle Suomelle, muutenkin kuin vain taloudellisesti. Vahvat, kansainväliset yritykset ovat elintärkeitä Suomelle myös jatkossa.
Kommentit
»Kommentoinnin säännöt