Itä-Suomen poliisin tietoon on tullut kesän aikana yli kymmenen kiristystapausta, joissa rikoksen taustalla on ollut sosiaalisessa mediassa tai erilaisissa viestisovelluksissa alkanut yhteydenpito. Ilmoitusten perusteella kiristyksen kohteeksi voi joutua lähes kuka tahansa.
Tapauksissa on ollut asianomistajina alaikäisiä lapsia sekä vanhempia aikuisia. Rikolliset houkuttelevat uhreja lähettämään itsestään alastomuutta sisältäviä kuvia tai osallistumaan seksuaalissävytteisiin videopuheluihin, jotka tallennetaan ilman uhrin suostumusta. Näin syntynyt materiaali voi päätyä kiristyksen välineeksi ja levitä edelleen rikollisten hallussa.
Poliisi muistuttaa tiedotteessa, että alle 18-vuotiaan alastomuutta sisältävät kuvat ja videot ovat lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävää materiaalia (CSAM). Verkkoon päätynyttä materiaalia on erittäin vaikea saada poistettua pysyvästi, minkä vuoksi kuvien ja videoiden lähettämiseen kannattaa suhtautua erityisen varovaisesti, vaikka vastaanottaja vaikuttaisi luotettavalta.
Tyypillisesti keskustelu alkaa ystävällisesti ja etenee nopeasti henkilökohtaisiin tai seksuaalissävytteisiin aiheisiin. Tämän jälkeen asianomistajaa houkutellaan videopuheluun tai lähettämään seksuaalisesti arkaluonteisia kuvia.
Rikollinen tallentaa videopuhelun tai saadut kuvat ja käyttää niitä myöhemmin kiristyksen välineenä. Osassa tapauksista asianomistajat ovat kertoneet, että rikollinen on hyödyntänyt tekoälyä ja muokannut kuvia lisäämällä niihin alastomuutta tai muuta arkaluonteista sisältöä. Tarkoituksena on tehdä uhkauksista uskottavia ja lisätä painetta maksaa vaaditut rahat.
Maksuja on päätynyt muun muassa Nigeriaan
Tallenteiden tai kuvien saamisen jälkeen rikollinen alkaa vaatia rahaa. Maksuja pyydetään usein lahjakortteina, kryptovaluuttana tai erilaisten kansainvälisten maksupalveluiden kautta.
Joissakin tapauksissa uhreja on ohjeistettu ostamaan kryptovaluuttaa ja siirtämään sitä ulkomaille. Osa kryptovaluutasta on päätynyt muun muassa Nigeriaan, jossa se on vaihdettu paikalliseksi valuutaksi ja siirretty sellaisenaan eteenpäin.
Painostuksen tehostamiseksi rikollinen kerää asianomistajan lähipiiriä koskevia tietoja sosiaalisesta mediasta. Tallenteita tai kuvia uhataan lähettää ystäville, sukulaisille sekä sosiaalisen median seuraajille, ellei rahaa makseta.
Vaaditut rahasummat vaihtelevat muutamasta kympistä aina muutamaan tuhanteen euroon.
Poliisi muistuttaa, että kiristäjän vaatimuksiin ei kannata suostua. Rahan maksaminen ei yleensä lopeta kiristystä, vaan vaatimukset voivat jatkua tai kasvaa. Jos joutuu kiristyksen kohteeksi, kannattaa katkaista yhteydenpito, estää kiristäjä ja säilyttää kaikki mahdolliset todisteet, kuten viestit, käyttäjätiedot ja maksupyyntöihin liittyvät tiedot. Tapauksesta on tärkeää tehdä rikosilmoitus mahdollisimman pian.
Verkossa kannattaa suhtautua varauksella tuntemattomien yhteydenottoihin ja muistaa, ettei toinen osapuoli välttämättä ole se henkilö, jona hän esiintyy. Ennen kuvien lähettämistä tai videopuheluun osallistumista on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä seurauksia materiaalin tallentamisesta ja leviämisestä voisi aiheutua. Sosiaalisen median yksityisyysasetusten tarkistaminen voi myös vaikeuttaa rikollisten mahdollisuuksia kerätä tietoja uhrin lähipiiristä.
Poliisi kannustaa kertomaan tilanteesta luotettavalle läheiselle ja hakemaan apua. Kiristyksen kohteeksi joutuminen voi herättää häpeää ja huolta, mutta uhri ei ole tapahtuneeseen syyllinen.