Virossa, Latviassa ja Liettuassa on tällä viikolla muisteltu Neuvostoliiton salaisen poliisin maaliskuussa 1949 toteuttaman suuroperaation seitsemättäkymmenettä vuosipäivää.
– Maaliskuun 25. päivänä 1949 koettiin toinen paikallisen väestön massakyyditysten aalto kolmesta Baltian maasta, jotka Neuvostoliitto oli vuonna 1940 miehittänyt ja liittänyt itseensä 23.9.1939 solmitun Hitler-Stalin -sopimuksen tuloksena. Ensimmäiset massakyyditykset olivat tapahtuneet jo kesäkuussa 1941, virolainen Euroopan parlamentin jäsen Tunne Kelam toteaa yleisradioyhtiö ERR:n julkaisemassa kirjoituksessa.
– Vuoden 1949 kyyditykset toteutettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johdon valtuuttamina rauhan aikana, neljä vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Yli 90[nbsp]000 ”kansan vihollisiksi” leimattua virolaista, latvialaista ja liettualaista vietiin kodeistaan ja lähetettiin karjavaunuissa 4[nbsp]000–6[nbsp]000 kilometrin päähän Siperiaan – alun perin ”ikuisiksi ajoiksi”, ilman oikeutta palata, Kelam muistuttaa.
Kyyditetyistä noin 70 prosenttia oli naisia tai alle 16-vuotiaita lapsia. Heidät sijoitettiin syrjäisiin kyliin ja pakotettiin raskaaseen ruumiilliseen työhön äärimmäisen niukalla ravinnolla. Miehistä valtaosa erotettiin perheistään ja eristettiin pakkotyöleireille.
Uhmasi itsekin Brežnevin komentoa
Kommunistisen diktatuurin tavoitteena oli Kelamin mukaan miehitetyn Baltian väestön lannistaminen ja vastarintahengen totaalinen murtaminen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin onkin perustellusti määritellyt vuoden 1949 kyyditykset rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.
– Vain kehittämällä yleistä tietoisuutta näistä epäinhimillisistä rikoksista ja saavuttamalla niitä koskeva moraalinen ymmärrys voimme olla varmoja, ettei tällaisia massiivisia hirmutekoja tapahdu koskaan enää, Kelam sanoo.
Viron Isänmaa -puoluetta edustava 82-vuotias Kelam on joutunut myös omassa elämässään kokemaan Neuvostoliiton sortokoneiston voimakkaan painostuksen. Vuonna 1972 hän laati ja lähetti YK:lle muistion, jossa vaadittiin vapaita vaaleja ja neuvostojoukkojen vetämistä pois Virosta.
Neuvostovallan uhmaamisen seurauksena hän menetti oitis toimensa yhtenä Viron ensyklopedian keskeisimmistä toimittajista ja päätyi sovhoosin yövartijaksi.
Diktaattori Josif Stalinin aikana hänet olisi todennäköisesti ammuttu.
Viron itsenäisyyden palauttamiseen 1990-luvun alussa merkittävästi myötävaikuttanut Kelam on ollut Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2004. Tulevissa eurovaaleissa hän ei enää ole ehdolla.
Verkkouutiset on kertonut maaliskuun 1949 Priboi-operaatiosta myös tässä jutussa.